Kiinnostuin vanhoista valokuvista 1990 -luvun puolivälissä. Tallensin tietokoneelle sekä äidinpuoleni sukua Kauhavan Pelkkikankaalta että isänpuoleni sukua Hirvijoen Ylikylältä. Pikkuhiljaa kiinnostus kotikyläni Ylikylän kuviin kasvoi ja huomasin tallentavani koko aluetta. Samalla kun kuljin talosta toiseen tietokoneeni kanssa (usein pyysin kuvat mukaani) kirjoitin ylös kuviin liittyvää tietoa. Myöhemmin sitten tulostin tuntemattomat kuvat ja kyselin vanhoilta ihmisiltä, oliko heillä niistä muistikuvia. Hyvänä apuna tunnistamistyössä ovat olleet mm. Martta Antila (os. Kallioniemi), Eero ja Elli Murtomäki (os. Kotala), Rauha Murtomäki (os. Välimäki), Arvo Välimäki, Irene Kivistö (os. Aho) jne. Usea harvinainen kuva selvisi Murtomäen Riston albumeista; isuni veli Matti Välimäki oli aikoinaan käynyt Murtomäellä kylässä ja tuumannut, että nytpä laitetaankin nimet kaikkiin kuviin - ja siellä ne olivat!
Erikoisesti mainitsen Martta Antilan. Hänen tunnistamistaan kuvista (joita on enin osa) ei ole jälkeenpäin juuri virheitä löytynyt. Martalla oli erityinen näkömuisti; jos hän oli kerran eläissään nähnyt jonkun kuvan, niin vuorenvarmasti hän muisti kaikki henkilöt ja tapahtumat siihen liittyen. Kerrankin hän tuumasi: "Voi, tätä kuvaa olen oikein odottanut!" Hän oli nähnyt kuvan viimeksi -30 luvulla! Kävin Martan luona vuosien aikana lukemattomia kertoja ja meille muodostui lämmin ystävyyssuhde.
Tämä 'kuvatutkielma' on samalla hätähuuto vanhojen valokuvien puolesta. Vähissä alkavat olla ne ihmiset, jotka vielä 1910 - 1920 -lukujen valokuvista jotain tietävät. Huomasin työtä tehdessäni, että varsinkin -20 luvulla kuvia on otettu hyvin runsaasti. Olisiko maan itsenäistyminen ja yleinen taloudellinen kehitys tuonut tähän motiivin. Kuvien ottaminen on saattanut olla myös jossain määrin isänmaallista - otetaan valokuvia meistä itsenäisistä suomalaisista. Tämä nostaa vielä kuvien arvoa.
1930 -luvulla kuvia on taas otettu hyvin vähän. Varmasti tähän on vaikuttanut 30 -luvun taloudellinen lama; varaa valokuviin ei yksinkertaisesti ollut. Huolen aiheena onkin juuri nämä -10 ja -20 luvun valokuvat. Vielä elää ihmisiä, jotka tämän ajan kuvista jotain tietävät. Vanha henkilökuva on tuntemattomana arvoton - pelkkää paperia. Viime vuosina olen kauhuissani huomannut, miten kirpputoreille on ilmestynyt vanhoja valokuva-albumeja. Perikunta on myynyt muun jäämistön ohella myös valokuvat, koska kukaan ei tunne kuvista ketään. Hyvin surullista. Olen ostanut itselleni niitä useita kun en ole raaskinut niitä kauppaankaan jättää.
Keräämien kuvien tunnistaminen on vielä kesken. Tarvitsen apua. Informoi minua. Saattaahan jossain vielä olla albumi, jonka kuviin on ymmärretty kirjoittaa tiedot jälkipolville!
Sivuilla on myös Oiva Jäätteenmäen ja muutamien muidenkin kyläläisten kokoamaa historiallista aineistoa. Näitä tekstejä haluaisin sivuille lisää. (Hyvin koskettava on kertomus Latvalan isun lapsuuden vaiheista). Varmasti sivuilla kävijöillä on kaikenlaista tietoa Hirvijoen Ylikylän historiasta. Tässä on nyt hyvä media saattaa ne muidenkin nähtäville.
Alpo Kotala, Lapua
Palaute: alpo.kotala@po.lapua.fi
Laitan tähän loppuun ns. ranskalaisin viivoin eräitä tärkeitä huomioita sivuista:
-Murtomäen Esa otti itse kuvia ja kehitti kotonaan, toinen kuvaaja Murtomäellä oli Esan sisaren Fiian mies Väinö Isoruona. Murtomäellä otettujen kuvien runsaus näkyykiin sivuilla
- jos en ollut varma sukunimestä laitoin kysymysmerkin heti nimen jälkeen esim. Välilä?, jos en tiennyt etunimeä niin ? -merkki on välilyönnin jälkeen esim. Välilä ?, jos ei kuvan henkilöstä ole mitään tietoa ? -merkki on pilkkujen välissä esim. , ?,
- käytän lyhennystä yks. naimattomasta henkilöstä
-useimmista kuvista on olemassa suurempi ja tarkempi versio, olen sivuille laittanut kuvan joka sopii suurinpiirtein nykyiseen ATK -ympäristöön, 15 tuuman näyttö ja resoluuutio 600 x 800 eivät ole parasta näihin sivuihin
-olen pyrkinyt nimeämään tytöt syntymänimensä perusteella, avionimi on mukana jos olen sen tiennyt
-olen laittanut kuviin kuolinvuoden jos olen sen tiennyt esim. Matti Aho (-26)
-mukana on varmasti myös vääriä tunnistuksia, jos huomaat niin lähetä tietoa minulle
- käytän tekstissä usein omaa sukulinjaani, esim. 'isuni Kaisan veljen tytär'. Minun on ollut näin helpompi hahmottaa kokonaisuutta. Isäni Eeron isä Jussi oli Kotalanmäeltä Heikin ja Susannan (os.Vanhamäki) poika ja isäni äiti Kaisa oli Välimäkisiä Murtomäeltä, Matin ja Liisan tyttö. Käytän myös paljon ilmaisua 'isä-Kaappoo' hahmottaessani Murtomäkisiä (Kaaprieli Murtomäki), joka oli kylän asiainhoitaja vuosikausia. Mm. 'Isä-Kaapoon' talossa pidettiin ensimmäiset pari vuotta kansakoulua. Hänen lapsiaan olivat Heikki, Kaappo, Sofia, Sanna-Maria, Esa, Vihtori ja Jaakko, jotka kaikki vilahtelevat kuvissa siellä täällä. 'Isä-Kaapoon' talo sijaitsi Hietalasta hivenen pohjoiseen. Viimeinen asukas talossa oli Vihtori Murtomäki
- jotkut kuvat ovat aika huonoja, otin ne kuitenkin mukaan, koska tilaa palvelimella oli ja joillekin huonokin kuva voi merkitä paljon; huono kuva on parempi kuin ei mitään kuvaa
-joitakin kuvasivujen numeroja puuttuu, koska huomasin työn aikana työstäväni samoja kuvia ja poistin näin osia
-kuvat eivät ole välttämättä oikein luokiteltu - jokunen kuva kuuluisi toisen otsikon alle, esim. henkilökuvissa on sellaisia, joiden paikka olisi ollut vaikka perhekuvissa jne. Tein kuvajaon työn alkumetreillä ja en sitä enää työn kuluessa muuttanut. Yritin kuitenkin ryhmitellä kuvat eri otsikoiden alle aikajärjestykseen; vanhimmat ensin
-hääkuvat jätin kaikki mahdollisimman isoon kokoon; häävieraista voi näin jokainen etsiä tuttuja kasvoja ja läheisiään. Nykytekniikka on uskomatonta; melkein kaikki hääkuvat ovat olleet alunalkaen pieniä ja kapeita. Kuvainformaatiota on vain ollut niin paljon, että suurennus on ollut hyvin mahdollista.