Kunnassakin näkyvillä paikoilla

Kun kunnallinen itsehallinto Lapualla vuonna 1868 hiukan niuhotellen toteutettiin tuli hellanmaalainen Jaakko Hangasmaa valituksi jäseneksi ensimmäiseen kunnallislautakuntaan. Sen jäsenyydestä on todettu, että tehtävä oli raskas hoidettava, sillä kunnalliset asiat olivat kautta linjan näiden luottamusmiesten harteilla. "Monet kunnallislautakunnan jäsenet olivat pitäjän yleisesti tunnettuja luottamusmiehiä, jotka jaksoivat hoidella yhteisiä asioita ja saattoivat tehdä niin vaarantamatta taloudenpitoaan." (1)

Kun kuntakokous päätti sitten syyskuussa vuonna 1915 luovuttaa päätösvaltansa - huomattavasti myöhemmin kuin monissa muissa kunnissa - valittavalle kunnanvaltuustolle, toteutettiin varovaisesti, toiveiden mukaisesti, laajenevaa paikallisdemokratiaa. Vielä ei kuitenkaan pidetty yleisiä vaaleja, vaan valtuuston valinta suoritettiin kuntakokouksessa 1.2.1916. Tuolloin Hellanmaasta tulivat valituiksi Juho Sinnemäki, Juho Wp Kangas ja Juho Haavisto. Tämä valtuusto istui yli vaikean vapaussotavaiheen. - Mainita sopii, että jo vuonna 1917 asetettiin valtuustokäsittelyä varten erityinen valmisteluvaliokunta, jossa myöhemmin oli myös hellanmaalaisedustus.

Valtuustotyöskentely kangerteli alkuvuosina pitkään. Oli jopa ryhdyttävä kunnallislain suomaan sakotusmenettelyyn myöhästelleiden ja poissaolleiden valtuutettujen suhteen.

Vapaussodan jälkeen 14.-15.12.1918 pidettiin Lapualla uuden kunnallislain mukaiset vaalit. Mutta niistäkin on todettu, että ne eivät ollet "normaalit". Vaaleja varten oli jätetty, myöhemmin niin paljon hämmästellyn ja naureskellunkin neuvostoliittolaisen "mallin" mukaisesti ainoastaan yksi ehdokaslista sisältäen 30 nimeä. Ja jos ensimmäisessä valtuustossa jäsenmäärä oli 42 niin näissä vaaleissa määrä oli 29. Vain yhden ehdokkaan kohtalona oli siis pudota listalta. Ei näin ollen ollut mikään ihme myöskään se, että äänestäjien luku kutistui mitättömäksi. Itsestäänselvyyden takia ei kannattanut liikehtiä. Niinpä Hellanmaasta annettiin ainoastaan kolme ääntä. Kaikkiaan äänestämässä kävi 155 ja niistä 11 ääntä hylättiin. Hylättyjen äänten joukossa oli kaikki kirkonkylän äänet, mutta kun ehdokaslista oli etukäteen valmiiksi mietitty, niin eivät hylätytkään äänet valtuuston voimatasapainoa muuksi muuttaneet.

Hellanmaalaisista Haavisto ja Sinnemäki eivät enää olleet listoilla. Valituiksi tulivat Juho Wp Kangas, Jaakko Välimäki ja Juho Haapamäki. (2) Vaalit ovat aina olleet jossain määrin juhlallinen tapahtuma ja toimitusta on pidetty jokaisen oikeutena, mutta myös kunniallisena velvollisuutena. Alahellan äänestysalue on jatkuvasti ollut kärjessä tavoitellen vaaleista vaaleihin myös aktiivisimman lapualaisen äänestysalueen asemaa.

Muutamat poiminnat lehtitiedoista (ovat yleensä tarkistamattomia lehtitietoja) osoittakoot äänestysaktiivisuuden suuntaa. Äänestysprosentit olivat neljissä vaaleissa seuraavat:

• Vuosi 1953: Alahella 91,4, Hellanmaa 77,9 ja Toijanniemi 79,4.
• Vuosi 1960: Alahella 92,2, Hellanmaa 80,6, Toijanniemi 70,4. (3)
  
  
• Vuosi 1964: Alahella 93,2, Hellanmaa 79,9, Toijanniemi 79,9.
• Vuosi 1976: Alahella 89,57, Hellanmaa 83,69, Toijanniemi 87,39. (4)

Kunnallisveteraaneja

Tarkasteltaessa kunnallishallintoa hellanmaalaisittain löytyy matkan varrelta ajanjaksoja, jolloin kyläkunnan vaikuttajilla on ollut vahva sanansija lapualaisessa päätöksenteossa. Joukosta löytyy henkilöitä, joiden vaikutus on ollut erittäin pitkäaikaista.

Juho Haapamäki oli jo vapaussodan tuntumassa ja pitkään sen jälkeenkin moninainen vaikuttaja. Hän oli valittuna valtuuston jäsenenä vuosina 1918-1928 ja 1937-1945 sekä kunnallislautakunnassa 1913-1928. Haapamäen valtuustokausi katkesi kuitenkin hänen kuoleman johdosta jo vuonna 1942.

Pitkäaikaisin luottamusmies on ollut Juho Yli-Rantala, jonka mittoihin valtuustoajan pituuden suhteen yltää koko itsenäisyytemme aikana ainoastaan muutama valtuutettu. Lapuan historian toisen osan ilmestyttyä sellaisia valtuutettuja, joiden kausi kesti yhtämittaisesti yli 30 vuotta oli ainoastaan neljä; E.A.Turja (37), T.E.Sipilä (37), Kustaa Tiitu (43) ja Yli-Rantala. Valtuustokautta hänelle kertyi kaikkiaan 32 vuotta (1928-1960) ja kunnanhallituksessa hän ehti olla 27 vuotta (1929-1956). Kunnanhallituksen varapuheenjohtajana hän toimi luottamusmieskautensa loppupuolella 1955-1956. Kaiken kaikkiaan erilaisissa kunnallisissa luottamustehtävissä hän ehti toimia 45 vuotta.

Yli-Rantalan kokemusta käytettiin monella tavalla hyväksi, sillä hän oli vuosikymmeniä useissa lautakunnissa. Raittiuslautakunta oli hänen ensimmäinen kunnallinen luottamusmiespaikkansa (1922-1932).

Aivan erityisesti Yli-Rantala joutui paneutumaan verotusasioihin, sillä kunnanhallitus toimi pitkään verotuslautakuntana täydennettynä muutamilla lisäjäsenillä. Sotien jälkeen vuoden 1949 paikkeilla kunnallislain muutoksen yhteydessä on verotusasiat erotettu kunnallislautakunnan työstä ja valittu erityinen taksoituslautakunta, johon Yli-Rantala edelleen valtuusto- ja hallitustyön ohessa kuului. Taksoitus-/verolautakunnassa hän oli kuolemaansa saakka (1949-1967). Vuonna 1928 on asetettu erityinen verotuksen tutkijalautakunta, jossa Yli-Rantala oli vuodesta 1946 kuolemaansa saakka.

Kolmas pitkän linjan vaikuttaja oli Iisakki Porola, joka tuli valtuustoon vuonna 1921 (1921-1945). Hän oli valtuuston jäsen 23 vuotta. Myös hänelle uskottiin monia tärkeitä lautakuntapaikkoja. Vuonna 1921 hänet valittiin taksoituslautakuntaan (1921-1927) ja tutkijalautakunnassa hän oli 1928-1946. Metsänhoitolautakunnassa hän oli vuosina 1929-1942, asutuslautakunnassa 1929-1958 ja holhouslautakunnassa 1928-1945.

Ville Kangas oli kunnanvaltuustossa 26 vuotta. Hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1930 alkaneeksi kaudeksi ja hän oli mukana yhtämittaisesti vuoteen 1956. Vuodesta 1937 lähtien vuoteen 1945 hän oli valtuuston varapuheenjohtaja. Kuten edellä jo todettiin oli vuodesta 1917 lähtien kunnallislautakunnan apuna erillinen valmisteluvaliokunta, joka perusteellisemmin valmisteli asioita ennen valtuuston kokousta. Tuossa valiokunnassa Ville Kangas oli vuosina 1941-1948.

Kustaa Tiitun tultua vuonna 1945 kansanedustajaksi valittiin Kangas hänen tilalleen huoltolautakunnan, myöhemmin sosiaalilautakunnan puheenjohtajaksi. Hän hoiti tehtävää kuolemaansa saakka eli vuoteen 1962.

Erikseen sopii mainita, että vuoden 1936 vaaleissa jatkoon selvisi nuo neljä edellä mainittua hellanmaalaista kunnallismiestä, joiden vaikutus kaiken kaikkiaan lapualaisessa päätöksenteossa on ollut merkittävä ja monipuolinen.

Vuoden 1936 vaalit olivat siitä poikkeukselliset, että sen jälkeen samat valtuutetut istuivat yhdeksän vuotta. Seuraavat vaalit pidettiin vasta vuonna 1945. Juho Haapamäen kausi katkesi kuitenkin vuonna 1942, jolloin hän kuoli. Samana vuonna kuoli kolmen kuukauden sisällä Lapuan valtuustosta kaikkiaan viisi jäsentä.

Sotien jälkeisissä vaaleissa 1945 jäi pois Iisakki Porola, mutta Juho Yli-Rantala ja Ville Kangas jatkoivat vielä pitkään sotien jälkeenkin. (1)

Kunnanvaltuusto / Kauppalanvaltuusto / Kaupunginvaltuusto

Edellä tuli jo todetuksi, että ensimmäiset hellanmaalaiset valtuuston jäsenet ovat olleet Juho Haavisto, Juho Wp Kangas ja Juho Sinnemäki. Heidät on valittu vuonna 1916. Heistä Sinnemäki ja Haavisto ovat olleet ainoastaan pari vuotta, mutta Kangas on istunut toistakymmentä vuotta (1916-1928). Aikaisemmin mainitun Juho Haapamäen tilalle hänen kuolemansa jälkeen valittiin vuonna 1942 Kustaa Pajula. Hänen osallistumisensa jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Lyhyeksi jäi myös ennen sotia Kustaa Kujanpään kausi, sillä hän oli ainoastaan kaksi vuotta (1924-1925). Lyhytaikaisia olivat samoin Kustaa Kankaanpää (1924-1925) ja Jaakko Kujanpää (1929-1933).

Juho Pajula oli ensimmäinen uusi hellanmaalainen valtuustomies sodanjälkeisissä vaaleissa. Hänen kautensa kesti 1948-1953.

Orvokki Kangas on sotienjälkeisinä vuosina valituista valtuutetuista pitkäaikaisin, sillä hänen kautensa kesti lähes 30 vuotta (1957-1984). Helvi Yli-Kuivilan kausi kesti lähes 20 vuotta (1954-1972) ja Arvi Pajulan yli 20 vuotta (1965-1988).

Lyhyempiä ajanjaksoja ovat olleet Jaakko Malkamäki (1957-1960), Pentti Lahdensuo (1957-1960), Kaleva Rajala (1969-1972), Raimo Jussinmäki (1985-1996) ja Eljas Niemi (1989-1996). Esa Yli-Kuivila on ollut kahteen otteeseen, ensiksi kauden 1981-1984 ja toisen kerran 1992-2000. Toinen vuoteen 2000 yltävä valtuutettu on Pekka Hella 1997-2000.

Omalla tavallaan valtuutettujen määrä kuvastaa alueen väestörakenteen kehitystä. Parhaimmillaan valtuutettuja on ollut yksi jokaisesta koulupiiristä ja pitkähköjä kausia jopa neljä valtuutettua. Viime vuosina on saatu menemään läpi enää kaksi.

Kunnan lautakunta / Kunnallislautakunta / Kunnanhallitus / Kauppalanhallitus / Kaupunginhallitus

Kuntakokouskäytännön aikana ehti kunnan lautakunnassa vuodesta 1870 lähtien olla jo lähes parikymmentä miestä. Heistä Jaakko Matinpoika Hangasmaa on valittu tehtäväänsä 21.1.1868. Myöhemmät valinnat on tehty aina edellisen vuoden syys - lokakuussa. Tätä valintakäytäntöä on harjoitettu miltei säännöllisesti 1940-luvun puolelle saakka, jolloin on siirrytty siihen käytäntöön, että kunnallishallitus on valittu vasta kunkin valtuustokauden ensimmäisessä kokouksessa. Poikkeuksen käytännöstä tekee vuosi 1919, jolloin valinta on suoritettu tammikuussa.

Kunnalliselämä pyöri 1940-luvun lopulle saakka luottamusmiesjohtoisesti. Kunnallislautakunnan esimies oli "jokapaikan höylä", jonka tuli olla moninaisesti mukana "talon johdossa", joskin keskeinen tekijä käytännön asoissa oli palkattu kunnansihteeri. Sotien jälkeen siirryttiin vähitellen kunnanjohtajajärjestelmään ja valittiin kunnallislautakunnan sijaan pienempi kunnanhallitus (19.1.1949). Tähän tuli edelleen valituksi Juho Yli-Rantala.

Viime vuosisadan puolella on kunnan lautakunnassa ollut hellanmaalaisedustajia Jaakko Matinpoika Hangasmaan jälkeen seuraavasti:

Juho Antinpoika Hantula eli Kujanpää (valintapäivä 30.9.1873-1875), Jaakko Iisakinpoika Rajala eli Ylisaari (25.9.1876-1882), Juho Eliaksenpoika Hellbacka eli Ylihärsilä (25.9.1876-1882), Niiles Ip Hantula, Matti Ip Hangasmaa ja Matti Pajula (18.9.1882). Heidät on valittu myös vuonna 1885 (28.9.1885).

Vuonna 1887 Matti Pajula on kuollut ja hänen tilalleen on valittu Yrjö Ruuspakka eli Ylihärsilä. Seuraavassa kuntakokouksessa on valittu edelleen Matti Hangasmaa ja Yrjö Ruuspakka (24.9.1888).

Heikki Ketola eli Porola on tullut valituksi 5.10.1891, samassa valinnassa Yrjö Ruuspakka on päässyt jatkamaan. Vuonna 1884 (10.8.) on valittu Matti Jaakonpoika Ketola eli Porola sekä Iisakki Jaakonpoika Kuivila (Juho Sinnemäen velipuoli), vuonna 1897 on valittu (20.9) Juho Juhonpoika Hautala ja Iisakki Jaakonpoika Kuivila, vuonna 1900 (24.9.) Yrjö Iisakinpoika Ketola ja Kustaa Sinnemäki. Yrjö Ketola on istunut yhtämittaisesti vuoden 1912 loppuun. Vuonna 1903 (11.9.) on hänen lisäksi valittu Kustaa Sinnemäki, joka niin ikään on istunut vuoden 1912 loppuun.

Edellä jo todettiin Juho Haapamäen pitkähkö kausi vuodesta 1913 vuoteen 1928. Haapamäen rinnalla Hellanmaasta ovat olleet Juho Haapala ( valittu 11.9.1912) ja Jaakko Kattelus (valittu 7.9.1915).

Vuonna 1916 on Juho Haapamäen rinnalle valittu "Hellanmaan eteläpäästä" Juho Wp Kangas (12.12.1916), jonka viimeinen valinta seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi on tapahtunut 26.9.1927.

Seuraavaksi tulikin sitten edellä esitelty pitkän linjan poliitikko Juho Yli-Rantala (valittu 22.9.1928). Yli-Rantalan jälkeen nousi riveihin Yrjö Kangas, joka valittiin hallitukseen vuonna 1957. Samoihin aikoihin tuli Orvokki Kangas valituksi valtuustoon. Yrjö Kangas oli hallituksessa vuoteen 1964. Kustaa Sinnemäki oli 1960-luvun alussa lyhyen aikaa. Sen jälkeen tuli Samuli Pihlaja ( 1965 - 1972) ja hänen kanssaan oli Mauri Isoluoma (1970-1971). Isoluoman kuoleman jälkeen tilalle valittiin jälleen Yrjö Kangas (19.4.1971) vuoden 1972 loppuun, Kaleva Rajala (1975-1978), Arvi Pajula (1979-1984), Kaleva Rajala (1984-1985), Esa Yli-Kuivila (1989-1990 ja 1995-1996) ja Raimo Jussinmäki (1993-1994).

Vuoden 2000 hellanmaalainen luottamusmies kaupunginhallituksessa on Pekka Hella (1997-2000). Hän oli myös kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana.

Lautakunnat

Lautakuntien toiminta kunnallishallinnossa on muotoutunut sitä mukaa, kun kunnan toiminta on laajentunut ja monipuolistunut. Ennen itsenäisyyden aikaa on toiminnassa ollut vain muutamia lautakuntia ja johtokuntia. Niistä merkittävimpiä ovat tietysti olleet verotustoimi, toisaalta köyhäinhoito ja holhoustoimi sekä koulutoiminnan viritessä koulujen yhteinen johtokunta.

Maanviljelysrahastojen johtokunta:
"Moderni ja monimutkainen kunnan talous on Lapuallakin kasvanut luontevasti pitäjänarkku- ja pitäjänkassatasolta nykyisiin muotoihinsa." (1) Alkuaikoina kunnallisia toimintoja hoidettiin erilaisten rahastojen kautta. Maanviljelyksen alaan liittyvän maanviljelyskassan eli maanviljelysrahaston johtokunta valittiin kuntakokouksessa vuodesta 1865 lähtien.

Rahasto karttui useiden eri kanavien ja yksityisten lahjoitustenkin kautta ja se toimi "pankkina" raivaustoimintaa rahoitettaessa. Toimikuntaan on vuodesta 1885 lähtien kuulunut Kustaa Iisakinpoika Ylihärsilä eli Tienhaara (valittu 28.9.1885). Rahaston merkitys on ollut lapualaisen maatalouden kannalta monimerkityksellinen. Sitä se on ollut nimenomaan Hellanmaassa, jossa suon raivaaminen ja ojittaminen ovat näytelleet suurta roolia. Rahastojen johtokunnan jäseninä ovat Tienhaaran jälkeen Hellanmaasta olleet mm. Matti Hangasmaa (valittu 24.9.1888), Juho Sinnemäki (valittu 24.9.1900) (1901 - 1912), joka oli vuodesta 1907 lähtien rahaston hoitajana. Vuodesta 1911 lähtien oli rahaston jäsenenä Kustaa Pajula (valittu 7.9.1910), joka oli johtokunnassa vuoteen 1945 saakka ja vuodesta 1939 lähtien Pentti Lahdensuo vuoden 1951 seutuville.

Tilattoman väestön rahaston hoitokunta:
Vastaavia varoja oli myös vuonna 1899 perustetussa ns. tilattoman väestön rahastossa, jonka avulla pyrittiin lainoittamaan heidän elinolosuhteidensa parantamiseen tähtääviä maataloudellisia toimia. Rahastojen johtokunnassa olivat mm. hellanmaalaiset Jaakko Ketoja, Juho Sinnemäki ja Juho Ista. Sinnemäki toimi vuodesta 1907 lähtien myös tämän rahaston hoitajana.

Ojituslautakunta:
Vuoden 1880 paikkeilla on perustettu edelleen maanviljelyksen edistämiseksi ojituslautakunta, jossa ensimmäisenä hellanmaalaisena on ollut Gustaa (Kustaa) Ip Tienhaara (valittu 11.10.1880). Vuonna 1909 lautakuntaan on valittu Yrjö Ketola (28.9.1909), joka on ollut ainakin vuoden 1916 loppuun. Tarpeiden muuttuessa muuttuivat myös nimikkeet, niinpä myöhemmin puhutaan tie- ja ojituslautakunnasta, jossa on ollut mm. Juho Pajula (valittu 30.9.1926)

Koululautakunta:
Kansakoulujen tultua myös sivukyliin pidettiin niiden hallintoa aluksi yllä yhteisen johtokunnan välityksellä; koulukomitea, kansankoulun johtokunta, nimi vaihteli ajan mukana.

Kun Hellanmaan koulun rakentaminen tuli ajankohtaiseksi valittiin koulukomiteaan lisäjäseniksi Kustaa Tienhaara, Jaakko Sinnemäki ja Jaakko Rajala (10.12.1883). Vuonna 1886 (8.2.) valittiin Tienhaara edelleen ja uutena Heikki Ketola. Kustaa Tienhaaran kuoltua 1886 tilalle valittiin 3.10.1887 Jaakko Ketoja. Heidän jälkeensä 9.9.1895 valittiin Juho Sinnemäki ja Jaakko Rajala. Heidät valittiin vielä seuraavanakin vuonna. Myöhemmässä vaiheessa koulujen lisäännyttyä valittiin kullekin koululle oma johtokunta.

Holhouslautakunta:
Vuonna 1892 perustetun holhouslautakunnan ensimmäinen hellanmaalaisjäsen on ollut Juho Sinnemäki (1899-1906). Hänen jälkeensä on tullut Yrjö Ketola (1907-1916) ja Jaakko Rajala (1916-1927). Lisäksi Porola on ollut pitkäaikainen jäsen ollen vuodesta 1928 vuoteen 1945. Vuonna 1946 valittiin Arvi Kattelus (1946-1955) ja vuonna 1964 Reino Kontio (1964-1977). Ahti Rantala on valittu 1978 (1978-1985). Pirkko-Liisa Hyvärinen on valittu 1986, mutta hänen toimikautensa päättyi 1999 lopussa, sillä holhoustoimi siirrettiin maistraattiin.

Vaivaishoitohallinto / Vaivaishoitohallitus / Vaivaishoitolautakunta / Köyhäinhoitolautakunta / Huoltolautakunta / Sosiaalilautakunta:
Vaivaishoitohallinto on eräs vanhimpia kunnallishallinnon aloja lähtien jo nälkävuosien aikaisesta vellihoidosta ja vieläkin aikaisemmista köyhäinhoidon muodoista. Tilanteesta johtuen toimenpiteet köyhän väen auttamiseksi ovat olleet hyvin erilaisia. Omaa kieltään puhuu myös hallintokunnan nimi. Niinpä Yrjö Ketola on valittu vuonna 1902 hätäapukomitean jäseneksi. Hänet on valittu 24.9.1906 vaivaishoitolautakuntaan, jossa hän on ollut vuoden 1914 loppuun. Vuonna 1914 (22.9.) lautakuntaan on valittu Juho Sinnemäki, joka on ollut mukana vuoteen 1925. Ennen sitä (1923) lautakunta muuttui köyhäinhoitolautakunnaksi. Vuonna 1927 lautakuntaan on valittu Jaakko Rajala, joka on kuitenkin muuttanut pois paikkakunnalta ja tilalle on valittu Kustaa Pajula (1928-1946).

Vuonna 1939 lautakunta muuttuu huoltolautakunnaksi ja siihen on valittu Juho Kangas ja Jaakko Kattelus.

Vuonna 1945 Kustaa Tiitu luopui lautakunnan puheenjohtajuudesta ja tilalle puheenjohtajaksi valittiin Ville Kangas, kuten jo aikaisemmin on kerrottu. Eino Hautamäki oli lautakunnan jäsenenä vuosina 1946 - 1959 ja Olli Natri lyhyen aikaa siirtoväen edustajana. Hautamäen jälkeen on Ville Kankaan kanssa lautakunnassa ollut Kustaa Vähämäki (1949-1951 ja 1954-1956).

Vuonna 1951 lautakunta muutettiin sosiaalilautakunnaksi ja jäseniksi tulivat Toivo Kujanpää (1957-1976) ja Lauri Koivumäki (1960-1976).

Ville Kankaan jälkeen tuli puheenjohtajaksi Edvard Kiviniemi (1962-1976) sekä jäseniksi Tapani Vähämäki (1977-1992) ja Arto Kontio (1977-1980). Hellanmaan edustus lautakunnassa jäi kokonaan pois 1980- ja 1990-luvuilla. Ainoastaan Raimo Jussinmäki oli lautakunnassa 1990-luvulla kaupunginhallituksen edustajana. Kunnallisen organisaatiouudistuksen myötä lautakuntia on vähennetty ja sosiaalilautakunta sulautettu lautakuntaan, jonka nimi on perusturvalautakunta.

Verotuslautakunta:
Verotusta hoitava luottamusmieselin on ollut eri aikoina nimikkeeltään hyvin erilainen. Tulo- ja omaisuusverolautakunta on perustettu 1921. Eräässä vaiheessa verotuslautakunta oli taksoituslautakunnan nimellä. Vuosisadan alussa kunnallislautakunta toimi taksoituslautakuntana täydennettynä muutamilla apujäsenillä. "Apujäsenet valittiin säännöllisesti siten, että heihin kuului muiden kuin maanomistajien edustajia eli torppareita, itsellisiä, käsityöläisiä ja kauppiaita." (LH 388)

Vuonna 1901 (23.9.) apujäseneksi lautakuntaan on valittu Hellanmaasta Jaakko Antinpoika Bäck vuonna 1906 (24.9.) Jaakko Ketoja sekä vuonna 1909 (28.9.) Ketoja ja Juho Sinnemäki.

Vuonna 1910 lautakunta muuttui itsenäiseksi verotuslautakunnaksi ja Ketoja jatkoi vuoteen 1913. Vuonna 1913 on valittu (23.9.) Juho Ista (Hella) ja Matti Kujanpää, vuonna 1915 (7.9.) Juho Haapamäki, Juho Haapala ja Juho Hella, joka saattaa olla edellä mainittu Ista. Myös Jaakko Rajala on toiminut verotuslautakunnassa.

Vuonna 1918 (30.12) on valittu Juho Wp Kangas, Kustaa Pajula ja Juho Hella. Vuonna 1920 (5.10) Juho Kangas, Kustaa Pajula ja Juho Kontio, vuonna 1921 (4.10) Pajulan ja Kontion lisäksi Iisakki Porola. Vuosina 1923-1925 ovat olleet Porola ja Kontio.

Myöhemmin taas kunnanhallitus toimi taksoittajana muutamalla lisäjäsenellä täydennettynä. Vuoden 1942 aikoihin kunnallislain muutoksen yhteydessä tuli jälleen itsenäinen taksoituslautakunta, johon on silloin valittu Juho Yli-Rantala jatkaen vuoteen 1967 (13.3.1967). Hänet valittiin vielä 1966-1969, mutta hän kuoli vuoden 1967 alussa. Tilalle valittiin Juho E. Ala-Rantala, joka oli tehtävässä vuoteen 1989. Hänen lisäksi lautakunnassa oli vuodesta 1982 lähtien Esa Yli-Kuivila (1982-1993).

Tutkijalautakunta:
Vuonna 1905 on tiettävästi asetettu ensimmäisen kerran erityinen tutkijalautakunta, jossa vuodesta 1928 lähtien on ollut Iisakki Porola vuoden 1945 loppuun saakka. Porolan jälkeen lautakuntaan tuli Juho Yli-Rantala ollen kuolemaansa saakka. Vuoden 1967 alkupuolella (13.3.) valittiin Yrjö Kangas, joka oli vuoteen 1985 saakka.

Siveellisyystoimikunta: Oman romanttisen jos monella tavalla kovin traagisen vaiheen muodosti aika ennen vapaussotaa, jolloin paikkakunnalle oli majoitettuna venäläistä sotaväkeä. Jos se oli aseistariisunnan kynnyksellä myös vaarallista oli se ennen sitä myös monella muulla tavalla ongelmallista aikaa, jolloin kunnanisien täytyi syvällisestikin paneutua suojatoimien luomiseen. Niinpä perustettiin esimerkiksi erityinen siveellisyystoimikunta "alkavan sotilasmajoituksen vaaroja torjumaan". Tällä tarkoitettiin nimenomaan "nuorten neitosten" erillään pitämistä venäläisistä sotilaista. Tähän toimikuntaan valittiin 26.10.1916 mm. hellanmaalaiset Kustaa Kujanpää ja Juho Kangas.

Terveydenhoitolautakunta / Terveyslautakunta:
Terveydenhoitolautakunnassa on lautakunnan perustamisesta eli vuodesta 1917 lähtien ollut opettaja Kustaa Kujanpää. Hän on ollut jäsenenä vuoteen 1939 eli kuolemaansa saakka. Muutaman vuoden tauon jälkeen lautakuntaan on valittu Ville Kangas (14.9.1948). Hänen jälkeensä on valittu Jussi Kangas (1963-1972) ja Yrjö Kangas (1973-1985), joka toimi koko kautensa lautakunnan puheenjohtajana. Hänet valittiin puheenjohtajaksi vielä kaudeksi 1985-1992, mutta hän kuoli vuoden 1985 alussa. Tilalle puheenjohtajaksi tuli Kaleva Rajala. Vuonna 1985 lautakuntaan valittiin Anneli Ala-Hautala, jonka kausi kesti vuoden 1992 loppuun. Lautakunnan puheenjohtajaksi valittiin vuonna 1989 Ahti Rantala.

Raittiuslautakunta:
Raittiuslautakunnan jäseniksi ovat lautakuntaa perustettaessa vuonna 1920 tulleet Juho Sinnemäki ja Juho Kangas, mutta jo vuodeksi 1925 (24.9.1924) on valittu Juho Yli-Rantala, joka on pitänyt paikkaa 1940-luvulle saakka. Sotienjälkeisinä vuosina lautakunnassa on ollut Reino Järvinen ja vuonna 1949 on valittu Vilho Kangas, joka oli lautakunnassa 1960-luvun loppupuolelle saakka.

Palolautakunta:
Palotoimi on myös eräitä vanhimpia kunnallisen hallintoalan muotoja. Niinpä jo vuodelta 1869 löytyy päätös, jonka mukaan hellanmaalaisiksi palo - ruotumestareiksi on valittu Kustaa Iisakinpoika Tienhaara ja Jaakoppi Matinpoika Rantala.

Varsinainen palolautakunta pantiin alulle vuoden 1933 seutuvilla. Palolautakunnan jäseneksi on valittu 21.1.1950 Hellanmaan koulun opettaja Paavo Ikola, joka on sitten myöhempäänkin istunut lautakunnassa 1960-luvun puolelle saakka.

Kylän sammutuspäälliköinä mainitaan 1930-luvulta lähtien mm. Olavi Perälä, Paavo Ikola, Jussi Ala-Rantala, Veikko Myllykoski, Toivo Tienhaara, Paavo Haapoja, Matti Liinamaa, Matti Kiviniemi, Esa Yli-Kuivila, Asko Hyvärinen, Heikki Vilpakka ja Taisto Ylimäki.

Asutuslautakunta:
Asutuslautakuntaan on Iisakki Porolan jälkeen valittu Pentti Lahdensuo (1956-) ja Kustaa Vähämäki (1960-1962), mutta jo 1963 on lautakuntaan tullut Jaakko Vähämäki. Vuosina 1969-1972 on jäsenenä ollut Paavo Herttua. Mainittakoon, että lautakunnan alaisena asutusneuvojana toimi 1946-1971 Edvard Kiviniemi. Hän toimi myös vuosina 1964-1972 Lapuan asutuskassan rahastonhoitajana ja vuosina 1950-1972 Lapuan asuntolainojen hoitajana.

Kansanhuoltolautakunta:
Kriisiajan alkaessa vuonna 1939 perustettiin kansanhuoltolautakunta ja siihen liittyen nimettiin kunnan eri alueille viljelypäälliköt. Tuota epäkiitollista ja suuritöistä tehtävää Hellanmaassa hoitivat Alahellassa aluksi Kustaa Hautala ja myöhemmin Jaakko Malkamäki, Hellanmaassa Juho Yli-Rantala ja Toijanniemessä Ville Kangas. Viljelypäälliköiden lisäksi on vuonna 1943 (27.12) valittu kansanhuollon luottamusmiehet. Näissä tehtävissä toimivat Juho Kuivila (Mäki-Kuivila), Pentti Ylihärsilä ja Viljo Johannes Sillanpää. Varsinaisen kansanhuoltolautakunnan jäsenenä on 1940-luvun lopulla ollut Pentti Lahdensuo.

Kirjaston johtokunta / Kirjastolautakunta:
Vuonna 1922 perustetussa kirjaston johtokunnassa, myöhemmin kirjastolautakunnassa on 1965-1976 ollut Sauli Kangas ja vuodesta 1977 lähtien Heikki Hantula, joka on toiminut myös lautakunnan puheenjohtajana.

Rakennuslautakunta:
Kouluviranomaisten esityksestä on perustettu vuonna 1945 erityinen rakennuslautakunta, jossa ovat toimineet mm. Pentti Lahdensuo ja Edvard Kiviniemi. Pentti Lahdensuo on ollut mukana 1960-luvun puoleenväliin saakka. Hänen jälkeensä oli Kaleva Rajala (1978-1884).

Metsänhoitolautakunta:
Vanhoihin lautakuntiin kuuluu myös metsänhoitolautakunta, joka Lapualla on perustettu vapaussodan tuntumassa. Sen perustaminen pohjautui vuoden 1917 "asetukseen metsän hävittämisen ehkäisemisestä". (1) Edellä tuli kerrotuksi Iisakki Porolan pitkäaikainen edustus lautakunnassa. Hänen lisäksi jäseninä ovat olleet mm. Kustaa Pajula ja Juho Kangas.

Yhteiskoulun vanhempainneuvosto:
Terveyslautakunnan ohessa kylän monitoimimies Kustaa Kujanpää on ollut myös yhteiskoulun vanhempainneuvostossa koko 1930-luvun ajan kuolemaansa saakka.

Kansakoululautakunta:
Kansakoululautakunnassa on vuodesta 1954 lähtien ollut Helvi Yli-Kuivila, joka on jatkanut 1970-luvun alkupuolelle saakka lautakunnan muututtua koululautakunnaksi. Hänen jälkeensä lautakuntaan on valittu Jussi Herttua. Vuonna 1985 on tehtävässä jatkanut Anna Kattelus sekä 1990-luvun puolella Esa Yli-Kuivila ja Raija Ylimäki.

Nuorisotyölautakunta:
Nuorisotyölautakunta on perustettu vuoden 1952 paikkeilla, jolloin puheenjohtajaksi on valittu Vilho Kangas. Hänen puheenjohtajuutensa jatkui vuoteen 1966. Vuonna 1977 lautakuntaan on valittu Anneli Ala-Hautala.

Urheilulautakunta:
Urheilulautakunta on perustettu vuonna 1949, jolloin jäseneksi on valittu Juhani Yli-Rantala. Vuonna 1951 paikan on täyttänyt Jussi Kangas ja vuonna 1959 Toivo Tienhaara.

Urheilulautakunnan jäsenyys on mielenkiintoisesti osoittautunut pitkän kylän kesken kiistakapulaksi, jonka kokoonpanossa näkyy todellinen "kapulanveto". Toivo Tienhaara on tullut siis ensimmäisen kerran valituksi vuonna 1959. Lautakunta on valittu uudelleen joka vuosi. Vuonna 1960 hellanmaalaisia ehdokkaita on ollut kaksi, Toivo Tienhaara ja Jaakko Vilpakka. Molemmat saivat äänestyksessä saman äänimäärän eli 15-15, mutta arpa ratkaisi Vilpakan hyväksi. Vuonna 1961 ovat ehdokkaina olleet samat henkilöt. Nyt äänestys koitui Tienhaaran hyväksi 18-15. Vuonna 1962 ehdokkaina olivat Mauno Myllykoski ja Tauno Mäkynen. Mauno voitti tuloksella 18-16. Vuonna 1963 on tullut valituksi Aaro Puputti. Hänen jälkeen lautakunnassa on toiminut kymmenvuotiskauden Arvi Pajula (1966-1976).

Tielautakunta:
Tielautakunnassa on 1950-luvun lopulla ollut Sanfrid Ala-Hautala (valittu 1958), joka on ollut tehtävässä ainakin kuusi vuotta. Myöhemmin tielautakunnassa on ollut mm. Arvi Pajula 1965-1988. Vuodesta 1974 hän oli lautakunnan varapuheenjohtaja.

Lomalautakunta:
Maatalouden ja pienyritysten tultua lomalakien piiriin perustettiin erityinen lomalautakunta, jossa on vuosina 1974-1984 ollut Heikki Isoluoma.

Asuntolautakunta:
Asuntolautakunnassa on ollut hellanmaalaisedustajana 1980-luvulla Paavo Herttua. Lautakunnan puheenjohtajana on ollut vuosina 1989-1992 Eljas Niemi. Hän toimi ennen sitä maataloussihteerinä ollessaan asuntotuotantoa koordinoivan asunto-ohjelmatoimikunnan asiantuntijajäsenenä.

Maatalouslautakunta:
Maatalouslautakunnan jäsenenä on pitkäaikaisesti toiminut Paavo Herttua (1973-1992).

Yläasteen kouluneuvosto:
Yläasteen kouluneuvostossa on jäsenenä ollut vuosina 1977 - 1992 Veikko Ala-Hautala. Neuvoston muututtua takaisin johtokunnaksi hän on toiminut myös varapuheenjohtajana.

Kauppaoppilaitoksen johtokunta:
Kauppaoppilaitoksen johtokuntaan valittiin vuonna 1965 Vilho Kangas (1965-1968). Mauri Isoluoma (1969-1971) oli johtokunnan jäsen ja hänen jälkeensä oli Markku Isoluoma.

Kiviristin yhteiskoulun johtokunta:
Kiviristin yhteiskoulun johtokunnassa on 1960-luvulla ollut Jalo Yli-Rantala (1965-1968) ja Heikki Isoluoma (1969-1974).

Uimahallin johtokunta:
Uimahallin johtokunnassa on ollut 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun puolella Markku Isoluoma.

Elinkeinolautakunta / Pääomarahasto / Lapua-neuvottelukunta:
Elinkeinolautakunnassa on 1980-luvulla ollut Antti Ala-Talkkari. Hän on ollut myös muissa elinkeinotoimeen liittyvissä johtokunnissa. Vuonna 1997 hänet valittiin (1997-2000) perustetun pääomarahaston johtokuntaan, samoin kuin Lapua-neuvottelukuntaan. Sen muodostavat osittain muualla päin asuvat entiset lapualaiset, jotka toimivat valtakunnallisilla huippupaikoilla valtionhallinnon, elinkeinoelämän ja kulttuurin alueilla.

ATK-toimikunta:
ATK-toimikunnassa ja myöhemmin tietojenkäsittelytoimikunnassa on vuodesta 1995 lähtien ollut Esa Yli-Kuivila, joka on ollut 1993 lähtien myös henkilöstöjaostossa.

Maaseutulautakunta:
Maaseutulautakunnassa ovat olleet Arvi Pajula (1977-1980), Asko Hyvärinen (1981-1984), Ahti Rantala, joka toimi myös puheenjohtajana (1985-1988), Marjatta Mäntynen (1989-1992) ja vuodesta 1993 lähtien Paula Palomäki.

Kansalaisopiston johtokunta:
Kansalaisopiston johtokunnassa on ehtinyt olla useita hellanmaalaisia. Vilho Kangas oli jäsenenä ja opiston puuhamiehenä vuosina 1956-1969, Asko Hyvärinen oli johtokunnassa vuosina 1976-1984, Arvi Pajula 1977-1980, Aune Vainio 1981-1988.

Opiston johtokunnan puheenjohtajana oli Ahti Rantala vuosina 1985-1989 ja Marjatta Mäntynen vuosina 1989-1992. Opistolaiskunnan edustajina johtokunnassa olivat Juhani Heinola pari vuotta ja Leo Luoma 1974-1981. Opiston tultua ammatti- ja aikuiskoulutuksen lautakunnan alaiseksi on lautakunnan jäsenenä vuodesta 1993 lähtien ollut Markku Isoluoma.

Yleisten töiden lautakunta / Tekninen lautakunta:
Yleisten töiden lautakunnassa oli 1962-1972 Yrjö Kangas. Lautakunta muuttui myöhemmin tekniseksi lautakunnaksi, jossa on Esa Yli-Kuivila (1997-2000). Sitä ennen hän on ollut jo lautakunnan varajäsen.

Liikennelautakunta:
Liikennelautakunnassa on ollut Pentti Kankaanpää 1965-1972 ja lautakunnan puheenjohtajana 1973-1976. Vuosina 1977-1986 on jäsenenä ollut Alpo Perälä ja 1986 lähtien Kimmo Kangas.

Muita luottamustehtäviä:
Muita kunnallisia luottamustehtäviä, joissa kyläkuntamme edustajia on ollut, on luonnollisesti aikamoinen määrä: erilaisia toimikuntia ja kehittämistyöryhmiä, kunnallishallintoon sidoksissa olevien yhtiöiden ja yhteisöjen hallinto- ja johtokuntia, kuntainliittojen valtuusto- ja hallintopaikkoja sekä niiden sisällä erilaisia työryhmiä. Oman lukunsa muodostavat kylän ulkopuolella toimivat osuustoiminnalliset yhteisöt, pankkitoiminta ja järjestötyö, joiden hellanmaalaisia edustuksia meidän on tässä yhteydessä mahdottomuus luetella. (1)