4h-kerholainen opiskelee yritystaitoja

Varsinkin sotien molemmin puolin on maatalouskerhotoiminta, myöhemmältä nimeltään 4H-toiminta ollut vilkasta Lapualla, niin myös Hellanmaassa. Toiminta on kautta vuosikymmenten ollut kuitenkin hyvin keskusjohtoista, joten yksittäisen kylän kerhotoiminnasta on saatavissa vain vähän tietoja. Yhdistyksen pöytäkirjat kertovat pääosin kokonaisvaltaisesta päätöksenteosta, joten kyläkerhoista puhutaan vain niukasti.

Rehtori Hilja Riipisen johtaman Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapuan osaston aloitteesta 19.9.1926 perustettu Lapuan Maatalouskerhoyhdistys on alkuvuosiksi saanut keulakuvakseen Vihtori Kosolan. Toiminta on päätetty käynnistää koulupiireittäin. Haastattelujen perusteella on selvinnyt, että kerho toimi ensi vuosikymmenillä vilkkaasti mm. Alahellan ja Toijanniemen piireissä.

Vasta sotien jälkeen kerhoyhdistyksen johtokunnassa alkaa kuitenkin näkyä hellanmaalaisia nimiä. Juuri sodanjälkeiset vuodet samoin kuin osin 1950-luku on kylässä ollut kerhotoiminnan vilkkainta ja monipuolisinta aikaa johtuen siitä, että omavaraisuuteen ja maataloustuotannon ylläpitämiseen kiinnitettiin yhteiskunnan taholta aivan poikkeuksellista huomiota. Tähän pyrittiin erilaisin valtakunnallisin tempauksin ja valistustoimin. Tässä valistustoiminnassa oli eräänä osa-alueena maatalouskerho.

Kerhotoiminta lähti siitä, että jokainen kerholainen oli itsenäinen yrittäjä, joka mm. piti jonkinlaista kirjanpitoa yrityksestään ja taloudellisesta tuloksesta.

Kaisa Rajala ja Maija Yli-Kojola ovat kertoneet, että tavallisin yritysmuoto oli noin aarin kokoinen keittiökasvipalsta. Erikoisaloja voivat olla esimerkiksi lasinalainen eli kasvilavaviljely, kotieläinten kasvatus; vasikka, sika, kana tai lammas, mehiläishoito, metsäpuiden taimien kasvatus jne.

Oppia yrityksen hoitamiseen saatiin eri alojen kursseilla. Mentiin kirkonkylään perehtymään omenapuiden leikkaukseen ja jalostukseen tai Kauhavalla mehiläispesien valmistamiseen. Omalla kylällä voi olla säilömis- tai leipomakurssit. Syksyllä sadon valmistuttua mentiin torille myymään oman kasvitarhan tuotteita, kaalia ja avomaan kurkkuja.

Sota-aikana pidettiin "vanhasta uutta" kursseja. Opittiin tallukoiden tekoa ja köyden punomista. Kuituja saatiin itse kasvatetusta hampusta ja pellavasta.

Säännölliset kerhokokoukset kuuluivat ohjelmaan ja niiden puitteissa erilaiset kilpailut. Kilpailulajeina saattoivat olla esimerkiksi napinreiän teko, pikilangan valmistus, puiden pilkkominen, lanttumaan harventaminen tms. - Muutakin ohjelmaa kerhokokouksissa esitettiin. Joskus pantiin pystyyn jopa näytelmä.

Vuonna 1938 osallistuttiin Lapuan maatalousnäyttelyyn. Retkiä tehtiin kuorma-autolla mm. Lappajärvelle, Vaasaan ja Jyväskylään. Osallistuttiin myös valtakunnalliseen kerhojuhlaan Helsingin Messuhallissa.

Vuonna 1943 on kerhoyhdistyksen johtokuntaan valittu Ville Kangas, vuonna 1949 Pentti Lahdensuo ja vuonna 1955 Helvi Yli-Kuivila. Vuosia 1966-1977 johtokunnassa oli Heikki Isoluoma, joka toimi tuosta ajasta yhdeksän vuotta yhdistyksen puheenjohtajana. Isoluoman jälkeen oli johtokunnassa toistakymmentä vuotta Eljas Niemi toimien myös yhdistyksen taloudenhoitajana. Hänen tilalleen johtokuntaan on vuonna 1990 valittu Antti Kangas.

Lapuan Sanomien kerhopalstalta on todettavissa, että kerhoja on aika ajoin toiminut kaikilla kylän kouluilla. Eräässä vaiheessa näyttää Toijanniemen kerho toimineen erittäin aktiivisesti. "Lapuan parhaan kyläkerhon palkinto on tuotu useamman kerran Toijanniemeen ja Alahellaan.

Vuonna 1979 on pisteytyksen perusteella Alahellan kerho ollut toiminnaltaan Lapuan neljänneksi aktiivisin. Alahellan kerhossa on 1970-luvulta lähtien ollut erittäin vilkasta toimintaa. Useiden vuosien aikana kerhon osanottajamääriksi on kirjattu lähes 30 kerholaista ja ohjaajatkin ovat olleet pitkän aikaa oman kylän nuoria. - Hellanmaan koululla on kerho toiminut ainakin 1980-luvulla. Viime vuosien aikana ei kylässä ole kerhotoimintaa ollut. (1)