Myllykosken asutuksen alkuvaiheista

Myllykosken ensimmäiset asukkaat ovat saapuneet paikkakunnalle 1770-luvun alussa. Tästä on maininta 19-20.6.1784 toimitetun maanjakokokouksen asiakirjoista. Uudisasutusta ovat pitäneet v. 1772 hallussaan salpietarikuonan keittäjä Erik Tölgren (s.1726) ja vaimonsa Maria Martintytär (s. 1720). Syntymä- ja tulopaikka ei ole tiedossa.

Toisena uudisraivaajana mainitaan uudisasukas (skomakar) suutari Matts Erikinpoika Ahlström (s.1729), syntymä-tai tulopaikka Pedersöre. Vaimo oli Anna Yrjöntytär (s. 1728), kuollut Myllykoskella jo 1776. Toinen vaimo Liisa Erikintytär (s.1741). Asukkaat olivat ehkä tulleet paikalle omavaltaisesti, koska v. 1773 on rakennuspaikka evätty, mutta taas v. 1774 hyväksytty ja tällöin oli paikalla jo pieni tupa.

Myllykosken ensimmäiset asukkaat tulivat rannikon suunnalta ja ainakin nimistä päättäen olivat entisiä ruotusotamiehiä. Huhtalan uudisasukas Matti Olavinpoika taas näyttää tulleen Härmästä.

Myllykoski on ollut osa Ylistaron Topparlan kylää vuoden 1838 seutuville asti. Sen jälkeen se on ollut osa Mettälän kylää.

Vuosina 1784 ja 1785 suoritetun maanjakotoimituksen mukaan Isonkyrön Topparlan kylässä sijainneen uudisasutuksen koko oli 7/8 silloista manttaalia. Manttaaliosuudesta puolet kuului Erik Tölgrenille ja toinen puoli Matts Erikinpoika Ahlströmille ja Matti Matinpojalle (s.1738) ja vaimolleen Maria Mariantyttärelle (s.1737). Matti Matinpojasta käytettiin nimeä Grifvar tai Skriivari.

Matts Erikinpoika Ahlströmillä oli jo tätä ennen ollut kanssa-asujana (taloa asuttiin kahtena savuna) Klemetti Klemetinpoika (s.1733), syntymä- tai tulopaikka Nykarleby. Vaimo oli Brita Yrjöntytär (s.1739), joka saattoi olla Ahlströmin ensimmäisen vaimon sisar. Myös jakokirjassa mainittu Margita Luhta saattoi olla Erik Tölgrenin vaimon sisar, sillä ruokakuntaan kuului Margeta Martintytär (s.1726).

Klemetti Klemetinpoika perheineen muutti pois ja näiden tilalle tuli jo mainittu Matti Matinpoika Grifvar.


Erik Tölgrenin talo-osuus

Erik Tölgrenillä oli myös 1780-luvulla kanssa-asujana 2 Wärd (toinen isäntä) Jaakko Olavinpoika (s.1755) ja Liisa Juhantytär (s.1745), mutta tämä perhe muutti pian muualle ja vanha Tölgren antoi talonsa pitkäaikaiselle rengilleen Daavid Joosefinpojalle (s.1752) ja Liisa Juhantyttärelle (s. 1749). Nämä olivat muuttaneet taloon vuoden 1776 jälkeen, koska tytär Kaisa Daavidintytär (s.1776), ei ole syntynyt Myllykoskella, vaan ilmeisesti Ylihärmässä. Talossa oli myös renkinä Daavid Joosefinpojan veli Joosef Joosefinpoika, mutta hän näyttää olleen myöhemmässä vaiheessa Ylihärmän Taipaleen talon torpparina.

Daavid Joosefinpoika näyttää saaneen talon haltuunsa v.1790 vaiheilla ja syytinkiläiset Erik Tölgren ja vaimonsa kuolivat v.1800, eikä heillä näyttänyt olleen elossa olevia lapsia.

Daavid Joosefinpojan jälkeen isänniksi tuli kaksi poikaa Erkki ja Isak. Talon toisen puolen isännäksi tuli Erkki Daavidinpoika (s.1777) ja Anna Jaakontytär (s.1775), mutta 1820-luvun alkuvuosina talossa isännyys vaihtui, sillä Erkki Daavidinpojasta tuli torppari Halme-nimiseen torppaan. Torpparina ollut veli Johan Daavidinpoika (s.1780) tuli isännäksi ja vaimo oli Susanna Eliaksentytär. - Talo oli 1820-luvulla 7/32 manttaalia.

Johan Daavidinpojan jälkeen talo jakaantui kahdelle vävylle, Antti Eliaksenpojalle (s.1814), tullut Alahärmästä v. 1834, ja Maria Juhontyttärelle (s.1808). He asuivat toista puolta talosta ja talon toinen puoli kuului myös vävylle Matti Erkinpojalle (s.1814 Lapualla) ja Susanna Juhantyttärelle (s.1812). Matti Erkinpojan talo siirtyi v.1840 vaiheilla Antti Eliaksenpojan haltuun ja Matti Erkinpoika perheineen siirtyi Linjamäki nimiseen torppaan.

Antti Eliaksenpoika oli isäntänä vielä 1850-luvun lopulla. Hän toimi myös seksmannina tällä vuosikymmenellä ollen ensimmäinen seksmanni Myllykoskella.


Isak Daavidinpojan talo-osuus

Isak Daavidinpojan talo oli myös 7/32 manttaalia.

Hän oli syntynyt 1784 ja hänen vaimonsa Greta Mikontytär 1784 Härsilässä Lapualla. Isakia seurasi isäntänä poika Daavid Isakinpoika (s.1810). Ensimmäinen vaimo oli Anna Greta Matintytär (s. 1809 Lapualla), kotoisin Hellanmaan Rantalasta. Toinen vaimo oli Maria Matintytär, synt.1821 Hellanmaan Rantalassa. Hän oli ensimmäisen vaimon veljen tytär.


Matti Matinpoika Grifvarin talo

Talon koko 1820-luvulla oli 7/32 manttaalia. Kaikki Myllykosken neljä taloa olivat manttaaliltaan saman kokoisia. Taloon tuli isännäksi jo 1700-luvun puolella poika Johan Matinpoika (s.1767). Jossain yhteydessä hänestä on myös käytetty nimeä Grifvar. Yleensä kaikista asukkaista käytettiin nimeä Myllykoski, koska omaa sukunimeä ei siihen aikaan juuri ollut. Johan Matinpoika löysi vaimon Lapuan puolelta Hangasmäen torpasta, Anna Mikontyttären, joka oli syntynyt 1776. Johan Matinpoika oli isäntänä varsin pitkään, sillä hän kuoli vasta 1822. Tilaa piti perikunta 1820-luvun loppuvuosiin saakka. Seuraavan isännän, Erkki Juhanpojan isännyys jäi lyhyeksi, sillä 1830 vaiheilla hänestä on maininta "entinen talollinen". Johan Matinpojan ja Anna Mikontyttären toinen poika muutti Riihimäki-nimiseen torppaan jo vuoden 1825 vaiheilla. Mikko Juhonpoika oli syntynyt 1795 ja hänen vaimonsa Maria Matintytär, syntynyt 1796 Lapuan Alanurmon Keisalassa, josta tullut 1824 Myllykoskelle.

Myllykoskella Riihimäki nimisinä syntyneet henkilöt ovat paikkakunnan vanhinta sukua, sillä he ovat myös Matti Erkinpoika Ahlströmin sukua Kurun torpan kautta.

Talon seuraava isäntä oli myös muualta tullut Erkki Juhonpoika (s.1800) ja vaimo Kaisa Esantytär (s.1802) oli Ylihärmästä. Myöskään tämän Erkki Juhonpojan isännyys ei jatkunut pitkään, sillä jo 1831 hän joutui Viaporin vankilaan ja kuoli siellä jo 1834.


Kestikievarin pitäjät tulivat

bSamana vuonna talo myytiin ja uusi isäntä tuli Kauhavalta. Kustaa Juhanpoika (s.1806) ja vaimo Anna Kustaantytär (s.1810), toinen vaimo Susanna Heikintytär. Kustaa Juhanpoika oli se henkilö, joka perusti Myllykosken kestikievarin. Tämä tapahtui sen jälkeen kun nykyinen valtatie 16 valmistui vuonna 1842. Tämä perhe piti kievaria 1860-luvulle asti. Elämä oli paikassa niin levotonta, että kievariperheellekin tuli talosta lähtö.b

Matti Erkinpoika Ahlströmin talo

Myös tämän talon manttaaliosuus oli 7/32. Matti Erkinpoika asui taloaan v.1790 seutuville asti. Hän oli jo tuolloin vanha ja poika Erkki Matinpoika (s.1778) oli liian nuori talon asujaksi.

Isäntänä talossa oli 1790-luvulla Jaakko Simonpoika (s.1769) ja Maria Martintytär (s.1760). Matti Erkinpoika oli talon syytinkimiehenä. Jaakko Simonpoika lähti kuitenkin talosta v.1798 Alavudelle.

Tämän jälkeen isännäksi tuli jo mainittu Erkki Matinpoika (s.1778) ja Liisa Matintytär synt. 1777 Lapuan puolella Hangasmäessä. Erkki Matinpojan isännyys kesti vuoteen 1808. Sinä vuonna perhe muutti Lapualle Yli-Härsilän Kurun torppaan.

Seuraava isäntä talossa oli Juhan Eliaksenpoika (s.1774) ja Kaisa Daavidintytär (s. 1776), Daavid Joosefinpojan tytär ja vävy. Myös nämä asukkaat olivat olleet Lapuan puolella torppareina nelisen vuotta.

1820-luvun loppupuolella isännäksi tuli poika Elias Juhonpoika (s.1799) ja Maria Eliaksentytär (s.1797 frimoding Huhtala). Tämäkin isännyys loppui lyhyeen, sillä talo myitiin v. 1833 ja asukkaat lähtivät Lapuan puolelle Saarenpään Lepistön torppaan. Tämä torppa oli nykyinen Keisala Viemerön tien varrella.

Uusi isäntä tuli Hellanmaasta Hantulan Alahellan torpasta, jossa oli jo pitkään asunut. Tuomas Juhonpoika oli jo melko iäkäs tullessaan, sillä hän oli syntynyt 1786 Hellanmaan Isohellan torpassa. Hänen toinen vaimonsa oli Greta Juhantytär (s.1790). Lapset olivat Tuomaan ensimmäisestä aviosta.

Tuomas luovutti talonsa 1840 puolivälin vaiheilla pojilleen. Toisen puolen saivat Matti Tuomaanpoika (s. 1818) ja Susanna Matintytär (s.1818) Alahärmän Kunnarista. Toisen puolen saivat Juhan Kristian Tuomaanpoika (s.1822) ja Maria Matintytär synt.1827 Ylihärmän Takalassa, josta tuli v. 1845. Nyt jaettu talo oli 7/64 kumpaisellekin. Nuoret isännät eivät kovin pitkään talojaan asuneet, sillä talot vaihtoivat omistajia. (Saattoipa olla naapurin krouvi liian lähellä.)

Matti Tuomaanpoika piti taloaan pitempään, mutta hänkin myi talonsa serkkunsa miehelle Juhan Erkinpoika Koivistolle (s.1821 Lapualla) ja Kaisa Matintyttärelle (s.1824). Kaisa oli kotoisin Hellanmaan Sinnemäestä.

Johan Erkinpoika ja Kaisa olivat jo asuneet Myllykoskella Koiviston torpassa. Matti Tuomaanpoika muutti nyt perheineen Koiviston torppaan.

Juhan Erkinpoika ja Kaisa myivät talonsa v. 1855 Tuomas Matinpojalle (s. 1819 Hangasmäessä) ja Maria Matintyttärelle (s. 1822), kotoisin Hellanmaan Sinnemäestä. Maria Matintytär oli Kaisan sisar. Tuomas taas oli Lapuan puolella asuneen Jaakko Hangasmaan vanhempi veli. Tuomas ja Maria tulivat Sinnemäestä. Syytinkiläisiksi jäivät Marian setä, Tuomas Juhonpoika ja vanha Kaisa Daavidintytär. Maria Matintytär kuoli jo 6.5.1858. Tuomaan toinen vaimo oli Susanna Jaakontytär (s.1838).

Johan Dristian Tuomaanpoika oli myinyt talonsa jo ennen veljeänsä. Isäntänä mainitaan Matti Heikinpoika (s. 1817) ja Maria Mikontytär (s.1831). Nämä asukkaat asuivat aivan lyhyen aikaa, sillä seuraava hänestä oli Juhan Matinpoika Hirviperkiö (s.1816 Ylihärmässä) ja Anna Maria Kustaantytär (s.1817 Kauhavalla). Vuonna 1855 nämäkin myivät talonsa Tuomas Matinpojalle ja Maria Matintyttärelle. Jaettu talo oli jälleen yhdistynyt.


Myllykoskelaisia torppia

Myllykoskella sijainneita torppia olivat Myllymäki, Rajala, Riihimäki, Karila, kaksi Halme-nimistä torppaa, Koivisto, Mäenpää, Linjamäki ja Uitto. Itsellisten asuinpaikkoja olivat ainakin Ruha, Karhunmäki ja Väärämäki.


Myllykosken asutushistorian lähteet