Pois, pois postin tiältä, posti kulukoo keskitiätä

Lapua on ollut vanhastaan vankan postitien varressa ja siitä johtuen Vaasan tien avauduttua Ylistaron kautta Löyhingin läpi Lapualle merkitsi myös virallisen liikennereitin vahvistumista. Posti kulki vuodesta 1857 lähtien kerran viikossa Myllykosken ja Lapuan välillä kestikievari Matti Antilan toimesta. (1)

Niin kuin nytkin niin myös silloin valtionhallinnon ratkaisut saattoivat äkillisesti muuttaa eri kulkureittien arvostusta. Niin tapahtui esimerkiksi postireitin kohdalla viime vuosisadan puolivälissä. Kruununposti kulki aikaisemmin Helsinki - Hämeenlinna - Vaasa-välillä Kuortaneen ja Lapuan kautta, siis myös Löyhinki - Myllykoski kautta. Posti kulki silloin kerran viikossa. Vuonna 1856 tapahtui reittimuutos. Posti kulki nyt Alavus - Ilmajoki - Isokyrö - Laihia-linjaa Lapuan ja Ylistaron jäädessä sivuun. Vaasan ja Lapuan välisen postin kulku järjestettiin siten, että laukku jäi Isonkyrön Torkon Kievariin torstaisin, sieltä se kulki Myllykosken kievariin, jossa kuskit vaihtoivat laukkuja ja Lapuan posti vietiin Lapuan nimismiehelle. Jo seuraavana vuonna puhuttiin kuitenkin kahdesta laukusta, toinen vallesmannille ja toinen kirkkoherralle. (2)

Sinnemäen postiasema

Lapuan historia toteaa komeasti, että Lapuan postiolot kohentuivat merkittävästi v. 1894. Silloin muodostettiin Tiistenjoen, Hellanmaan ja Ruhan postipysäkit. Hellanmaahan posti kannettiin edestakaisin keskiviikkoisin ja lauantaisin. Pysäkki sijaitsi Sinnemäen talossa.

Vuosina 1898-1899 ovat postikysymykset olleet laajemmin esillä kunnassa. Eri kylien edustajista koottu toimikunta puheenjohtajanaan M.F. Talvitie on työskennellyt parannusten aikaansaamiseksi. Tällöin kunta on palkannut postinkantajia kyläreiteille. Kunnan lautakunnassa on pohdittu asiaa tarkemmin ja ehdotettu Hellanmaan osalta postinkannon järjestämistä siten, että kuljetus tapahtuisi "entiseltä postipaikalta Lapuan asemalta Porolan taloitse Sinnemäen taloon noin 15 kilometriä, johon pyydettäisiin asettamaan postilaatikko, joka tyhjennettäisiin 2 mieluummin 3 kertaa viikossa ja jätettäisiin posti mainittuun paikkaan." Juuri vuonna 1899 elokuussa on myyty vähiten vaativille useita postinkantoreittejä. Hellanmaan kannon asemalta Sinnemäkeen sai torppari Jaakko Antinpoika Bäck korvauksen ollessa 2 mk kantokerralta. (1)

Postitoimisto koululle

"Hellanmaalaiset olivat samoin tyytymättömiä vuonna 1906, jolloin kolmesta kylästä tehtiin postinkannon parantamisesityksiä. Ainakin kahdessa kokouksessa kyläläiset arvostelivat postin tuloa vain kahdesti viikossa ja sitä, että se pysähtyi Sinnemäkeen, mikä oli vasta puolimatkassa lähes peninkulman mittaista kylää. Haluttiin kantoa neljästi viikossa aina Syrjämäen torpille liki Ylistaron rajaa ja pysäkkejä keskelle kylää. Postihallitus ratkaisi asian myönteisesti 1906-1907 vaihteessa, mutta määräsi kantokerrat vain kolmeksi viikossa; Hellanmaa sai toisen luokan postiaseman, jollainen se oli vuosikymmeniä." (1) Ilmeisesti postiasema on jo tuolloin toiminut kansakoululla, koskapa 20.8.1906 on kunnan lautakunnassa tehty periaatepäätös: "Jos Postihallitus sijoittaa postitoimiston Hellanmaahan, takaa kunta tarkoitukseen 10 vuodeksi tarpeelliset huoneet lämmön kanssa Hellanmaan koululta."

Vuonna 1913 postihallitus oli halukas nostamaan Hellanmaan postiasemaluokkaa. Niinpä kunnan lautakunnassa tehtiin 23.4.1913 myönteinen päätös toimistotilojen vuokrauksesta postitoimistolle kymmeneksi vuodeksi.

Mirja Hietala on kertonut muistelmassaan, kuinka entisajan opettajat olivat monen toimen miehiä, heillä oli monenlaisia sivutoimia:

"Meidän perheessämme hoidettiin postilaitosta ja vakuutusasioita. Käytännössä ei Hellanmaan postissa noudatettu aukioloaikoja. Toimisto, isän kamari, oli auki koko päivän, sillä suuressa perheessä oli aina kotona joku, joka tarvittaessa voi palvella asiakkaita. Joskus iltamyöhällä kolkutettiin ulko-ovelle; pienestä koostaan huolimatta postimerkki saattoi näytellä tärkeää osaa.

Paikkakunnalla oli lapsuuteni aikoina eräs lukutaidoton äiti. Hänen pyynnöstään tuli postitoimiston hoitajasta hänen kirjeittensä 'suomentaja'. Hetki oli kahdenkeskinen, joten virkaatekevät apulaiset saivat poistumiskäskyn. Saimme kuitenkin kerran tietää kirjeen sisällön: 'Rakas äiti, lähettäkää rahat taikka ruumisarkku'." (2)

---

Myöhemmin saatiin postipysäkki myös Viemeröön, mutta siihen ei tullut postiasemaa. Sen sijaan Alahellaan ja Ylihellaan perustettiin myöhemmässä vaiheessa postiasemat. Alahellan postiasema toimi osuuskaupan yhteydessä ja Ylihellan asema Pellonaitan kaupassa. Se sai ykkösaseman oikeudet vuonna 1965. (3)

Postilla useita muuttopäiviä

Postin tavoitteena 1950-luvun alussa oli kautta valtakunnan, niin myös Hellanmaassa, irrottaa toimipisteitään kyläkauppojen yhteydestä omiin tiloihin. Postiasema oli pitkään toiminut Hellanmaan Osuuskaupan myymälätilassa, josta se siirrettiin vuonna 1951 Lakeuden kaupan liiketalosta vuokrattuihin kahteen erilliseen huoneeseen. Toinen huone oli varsinainen postiasema yleisöpalveluineen ja toinen postinjakajan lajitteluhuone.

Lakeuden kaupan tiloissa postiasema toimi 28 vuotta Ville Herttuan ja myöhemmin Samuli Herttuan hoitamana.

Pian postin lajitteluhuone jäi kuitenkin tarpeettomaksi, sillä lajittelu kävi aivan hyvin yleisötilassakin. Posti oli auki vain tiettyinä tunteina päivittäin. Siitä seurasi asiakkaille jonkin verran hankaluuksia. Jos halusi samalla reissulla hoitaa sekä kauppa- että postiasiat, tuli postin aukioloajat ottaa huomioon. Niinpä tehtiin hiukan epävirallisempi ratkaisu; kaupasta avattiin ovi postin puolelle, jolloin kauppias pystyi hoitamaan asiakkaan postiasiat kauppatyönsä ohessa.

Kesäkuun alussa postiasema siirtyi erillisiin tiloihin Lapuan Säästöpankin Hellanmaan pankkitaloon, jossa aseman hoitajana oli Irma Herttua.

Kun postin toimintoja laman tullen jälleen muuteltiin siirtyi se 4.2.1991 jälleen Lakeuden kaupan yhteyteen Veikko Herttuan hoitoon niin sanottuna asiamiespostina. Näin monivaiheisen kierron jälkeen on päädytty siihen, että pitkässä kylässä on kolmen postiaseman sijasta ainoastaan em. asiamiesposti. (1)

Hellanmaan postinkantajana toimi vuosikymmenien ajan Arvi Rajamäki. Viime vuosina on tehtävää hoitanut hänen poikansa Jukka Rajamäki.