Vesikelkat nostettiin orsille 1960-luvulla ja unohdettiin

Jos meijerimiehet ovat saaneet askaroida pitkään vedensaantiongelman parissa, niin tuo sama ongelma on tuottanut harmia enemmän ja vähemmän koko kylän asukkaille. Aika ajoin ovat savimontut olleet karjataloissa tärkeitä vedenottopaikkoja, kun kaivoista on kerta kaikkiaan loppunut vesi. Ei ole ollut lainkaan harvinaista se, että pelloilla on risteilty hevosilla ja traktoreille noutamassa karjalle juotavaa.

Eräs sysäyksenantaja vesiongelman laajempaan ratkaisemiseen lienee ollut erityisen kuiva kausi 1959 - 1960, jolloin mm. Tauno Hella on julkisuudessa tuonut esille yhteisen polttavan pulman todeten, ettei miesmuistiin ole Hellanmaassa moista koettu:

"Vesipula alkoi viime kesänä ja on jatkunut koko ajan paheten. Vettä on ajettu traktoreilla ja hevospeleillä, ehkä käsikelkoinkin savikaivoista. Juomavettä vesi ei tietenkään ole. Puhdas vesi on jouduttu noutamaan meijerin syväkaivosta. Meijerin markilla onkin miltei jatkuva vedenhakijain jono. - Hellanmaassa toivotaan, että pikainen kevätvesien tulo helpottaisi tilanteen." (1)

Nevalan yhtymä vanhin

Kylän vanhin vesijohtoyhtymä lienee Nevalan seudun yhtymä, joka käynnistyi jo 1940-luvulla. Vesi tuli Leppiniemen lähteestä puuputkistoa myöten Toijanniemen koululle ja lähiseudun taloihin. Erkki Lahtinen muisteli käyneensä poikien kanssa seuraamassa sellaista ihmettä, kuinka "isoolla poralla väännettihin tukkiihin reikää".

Alahella ehti muovikaudella ensimmäiseksi

Taitekohta kylän vesihistoriassa oli 1960-luku, jolloin kylään perustettiin useampia vesihuoltoyhtymiä. Alahellan vesiyhtymä on perustettu vuonna 1962. Koululle on vuoden 1963 paikkeilla päätetty rakentaa oma vedenottamo puhdistuslaitteineen. Asialla on ollut kunta, joka on varannut tuolloin talousarvioon tarkoitusta varten määrärahan. Hanke on kuitenkin saanut nopeasti uuden käänteen ja vanhoista suunnitelmista on luovuttu. Alahellan Vesiyhtymän toimesta on nimittäin miltei samaan aikaan tehty 82 metrin syvyinen syväkaivo Holokoon kalliolle, josta on vedetty putkisto myös koululle. Myöhemmin yhtymä teetti vedenkulutuksen nopeasti lisääntyessä toisenkin, 110 metrin porakaivon. Yhtymän puheenjohtaja on alkuaikana ollut Pentti Kankaanpää.

Viemerön vuoro 1964

Viemerön Vesiyhtymä on perustettu 1964 ja vesi yhtymän talouksiin on saatu seuraavana vuonna. Yhtymän toimesta rakennettiin 73 metrin syväkaivo Lauri Nevalan maalle ja työt tehtiin putkiston osalta talkoovoimin. Johtoverkostoa vedettiin yhteensä noin 8 km. Suunnitelmat laati Insinööritoimisto Kaikko, laitteet toimitti ja asensi Hankkija.

Viemerön Vesiyhtymässä on alunperin ollut osakkaina myös osa Myllykosken talouksista. Siitä lähtien, kun vesiyhtymä alkoi välittää Lappavesi Oy:n vettä liittyi vedensaajien joukkoon Myllykoski miltei kokonaisuudessaan.

Yhtymän ensimmäinen puheenjohtaja oli Mauno Myllykoski, sihteeri Jussi Kangas ja jäsenet Samuli Pihlaja, Kaleva Myllykoski, Lauri Nevala ja Oiva Perälä.

Hellanmaan Vesiyhtymä

Hellanmaan Vesiosuuskunta on aloittanut vedenjakelun huhtikuussa 1964. Aluksi 81 metrin syvyisestä porakaivosta pumpattiin vettä 40 talouteen. Mukana olivat myös kylän liikelaitokset. Vesihuoltosuunnitelma tehtiin Insinööritoimisto Maa ja Vesi Oy:n toimesta. Tiilirakenteinen pumppuasema rakennettiin meijerin läheisyyteen Kalliomäelle. Syväkaivon porasi seinäjokelainen Einari Tolvasen syväporausliike ja koneiston toimitti Teräs Oy. Putkistoa vedettiin aluksi 9000 metriä. Yhtymä laajeni nopeasti lähivuosien aikana koko kylän kattavaksi.

Yhtymän ensimmäisen johtokunnan muodostivat puheenjohtaja Jussi E. Ala-Rantala, isännöitsijä Kaleva Rajala, jäsenet Arvo Hyvärinen, Matti Ilkka, Jussi Rantala, Kalervo Nikkari ja Pentti Renko.

Toijanniemessä useita pieniä yhtymiä

Toijanniemen seudulla oli toijanniemeläisten porakaivoyhtymän lisäksi Nevalan, Mettäkylän, Raamatun ja Löyhingin yhtymät. Kaksi jälkimmäistä oli porakaivoyhtymiä ja ensin mainittu sai vetensä lähdepaikasta Korpelan takalistolta. Erkki Lahtinen kertoi pestanneensa porakaivontekijät vuonna 1964 aluksi omalla riskillään, mutta pian muodostettiin Löyhingin yhtymä, johon osakkaita tuli toistakymmentä.

Lopulta kaikki samaan hallintoon

Lapualle perustettiin useamman kunnan yhteinen vesihuoltoyhtiö Lappavesi Oy, joka varmisti vedensaannin kautta Lapuan. Vuonna 1979 Lappavesi Oy:n vettä ryhtyivät ostamaan Hellanmaan, Raamatun, Nevalan, Viemerön, Toijanniemen, Mettäkylän ja Löyhingin yhtymät ja osuuskunnat. Tuolloin perustettiin Hellanmaan Vesi Oy. Alahellan vesiyhtymä otti vielä vettä omasta porakaivosta liittyen koko alueen yhtiöön vasta vuonna 1982. - Hellanmaan Vesi Oy toimii veden tukkuostajana Lappavesi Oy:ltä ja laskuttaa omien tariffiensa mukaan yksityisiltä vedenkäyttäjiltä. Se ylläpitää ja huoltaa myös yhtiön laajan putkiverkoston.