Alahellan koulun ovet sulkeutuivat keväällä 1999

Alahellan koulusuunnitelmat nousivat esille vuonna 1929, jolloin ehdotettiin Hellanmaan piiristä erotettavaksi uusi koulupiiri Alahellan koulua varten. Tarkoitus oli saada alueelle aikaan supistettu kansakoulu. Ennen oman koulun saamista pidettiin Alahellassa talvisin kiertokoulua ainakin seuraavissa taloissa: Juho Kuivilassa, Kustaa Kuivilassa, Kustaa Kankaanpäässä ja Jaakko Isoluomalla.

"Tätä koulumuotoa suosittiin näinä vuosina, koska näin saatiin koulut koteja lähelle ja koulumatkat eivät tulleet kohtuuttoman pitkiksi. Kunnanvaltuustossa tämä ehdotus sai kannatusta, mutta toisaalta katsottiin myös Hellanmaan alueelle tulevan liian monta koulua, sillä oli ehdotettu, että myös Viemerö saisi oman koulunsa. Samassa kunnanvaltuuston kokouksessa lausuttiin, että jos Hellanmaan vanhaa koulua siirrettäisiin jonkun verran Alahellaan päin, päästäisiin yhden koulun rakentamisella. Lopulta kuitenkin äänestyksen jälkeen valtuusto päätti perustaa Alahellan koulupiirin, koska se oli väkirikasta aluetta." - Harri Saari (1)

Noin vain kouluasia ei kuitenkaan selvinnyt, sillä tonttikysymys jakoi kyläläisiä kahtia. Tonttiasiasta seurasi valituskierros ja vasta parin vuoden kuluttua asia ratkesi. Valtuusto päätti 17.6.1931 ostaa rakennuspaikan Kustaa Hautalalta. Koulun viljelysmaat ostettiin Jaakko Isoluomalta. (2)

Koulutalo valmistui vuoden 1932 syksyyn mennessä ja koulutyö pääsi alkamaan. Supistetussa koulumuodossa, jona siis Alahellan koulu aloitti, toimi vain yksi opettaja, Maria Kangas (os. Hakola). Hän piti sekä yläkansakoulua että alakansakoulua.

Syksyllä 1932 aloitti koulunsa 40 oppilasta. Alakoulu aloitti 16. elokuuta ja yläkoulu 10. lokakuuta. Koulun vihkiäiset pidettiin 24.10 1933. Opettaja Kankaan aikana ryhdyttiin antamaan myös jatko-opetusta syksyllä 1934. Jatko-opetushan toteutui eri aikoina eri kouluissa. Sitä annettiin koulunsa jo päättäneille lisäopetuksena lähinnä iltaisin muutaman tunnin ajan noin pari viikkoa syksyllä ja keväällä.

"Maria Kankaan aikana Alahellan kansakoulu oli ainoa yksin naisopettajan hoidossa oleva koulu Lapualla. Tämän vuoksi tarvittiin poikien käsityönopettajaa ja tähän virkaan valittiin Matti Nikolai Järvi, Ylihärmän Kankaan kansakoulun opettaja." - Harri Saari (3)

Maria Kankaan jätettyä opetustyön valittiin syksyllä 1938 opettajan virkaan nurmolainen Vilho Mannila. Hänen jouduttua muiden miesten mukana sotaan koulutyö Alahellan kansakoulussa muodostui vaikeaksi, koska opettajan sijaisista oli puutetta. Koulunkäynti oli useaan otteeseen täysin pysähdyksissä.

Siirtoväen lasten tullessa kouluun oppilaiden määrä kasvoi niin suureksi, että heitä jouduttiin siirtämään myös Hellanmaan kouluun.

Vuonna 1943 saatiin aikaan lainmuutos, jonka mukaan kansakoulun oppilaille oli annettava koulupäivinä maksuton ateria ja tämä muutos oli toteutettava heti. Niinpä Alahellan kansakoulussa sai alkunsa koulukeittola 10.1.1944 ja ensimmäisenä emäntänä aloitti Alli Kankaanpää. - Kuten jo aikaisemmin kerrottiin oli vapaaehtoisuuden pohjalla toteutettua keittolatoimintaa muilla Hellanmaan kouluilla hyvinkin varhaisessa vaiheessa.

Oman opettajan vapauduttua sodasta 1944 pääsi koulu toimimaan jälleen normaalisti.

Koska niin sanotun supistetun kansakoulun oppilasmäärä oli uuden kansakoululain mukaan entisestään pienennetty ja Alahellan koulupiirissä oli lapsia runsaasti, jouduttiin uuden tilanteen eteen. Kouluun saatiin toinenkin opettaja, jolloin koulu ei ollut enää supistettu, vaan niin sanottu täydellinen koulumuoto. Ratkaisu oli kuitenkin ensimmäisen lukuvuoden 1945-1946 väliaikainen.

Koska koulurakennuksessa oli vain yksi luokkahuone, täytyi alakansakoulua pitää vuokratiloissa. Lukuvuonna 1945-1946 se toimi Iisakki Kuivilan talossa ja opettajana toimi Kaarina Pajula. Alakoulun opettajan virkaan valittiin 1.8.1946 Kerttu Pylkäs, joka oli virassa vuoteen 1949. Alakoulu toimi vuokratiloissa vuoteen 1951 ja pääasiassa Aukusti Ala-Hautalan talossa. Opettaja Vilho Mannila siirtyi toiseen kuntaan vuonna 1947.

Uudeksi opettajaksi valittiin Paavo Alasaari 1.8.1947 lukien ( -1953). Alakoulua pidettiin edelleen vuokratiloissa ja opettajaksi valittiin vuonna 1949 Kaarina Pajula. Hän toimi aluksi väliaikaisena opettajana, mutta myöhemmin virka vakinaistettiin. Kaarina Pajulalle kertyi opettajavuosia Alahellassa kaikkiaan 34.

Vuonna 1951 tehtiin kunnanvaltuustolle ehdotus lisätiloista, jotka käsittivät erillisen voimistelu- ja käsityötilan sekä yhden luokkahuoneen. Ehdotus tuotti tulosta. Koulun vinttitiloihin tehtiin luokkahuone, johon jo kuusi vuotta vuokratiloissa ollut alakoulu pääsi vuonna 1951 siirtymään.

"Vuonna 1954 (-1961) syksyllä yläluokkien opettajana aloitti kylän oma poika Toivo Tienhaara. Hän oli työn ja toiminnan mies, etenkin kylän vapaa-aikatoimintoja ajatellen. Tienhaara piti erilaisia kilpailuja ja leikkejä kylän lapsille ja oli innokkaasti itse aina mukana. Koulun viereen, entiselle viljelysmaalle tehtiin leikki- ja palloilukenttä vuonna 1957.

Toivo Tienhaaran aikana hyväksyttiin myös koulun uudistusosan laajennusanomus vuonna 1959. Kului kuitenkin aikaa vuoden 1963 alkupuolelle ennen kuin laajennusosa voitiin ottaa käyttöön ja koulu näin virallisesti vihdoinkin täytti kaksiopettajaisen koulun tarpeet.

Kylienvälinen urheilutoiminta oli Toivo Tienhaaran aikana vireää. Siitä on osoituksena runsaat kiertopalkinnot, jotka nyt koristavat koulun palkintokaappia." - Harri Saari (4)

1960-luvulla oli Alahellan kansakoululle ominaista, että yläluokan opettajat vaihtuivat nopeasti. Muun muassa kansakoulun johtokunnan pöytäkirjan 2 §:ssä 8.6.1965 johtokunta toteaa, että 1.8.1961 jälkeen koulussa on ollut yläluokan opettajana kuusi eri henkilöä ja johtokunnan erityisenä toivomuksena Lapuan kansakoululautakunnalle oli, että Alahellan kansakoulu saisi pitempiaikaisen opettajan hoitamaan yläkoulun virkaa.

Kaupunginvaltuusto teki vuonna 1998 päätöksen Alahellan koulun lakkauttamisesta. Niinpä vuoden 1999 keväällä koulussa vietettiin haikeatunnelmaista kevätjuhlaa, sillä se muodostui koulun historiassa viimeiseksi. Koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Juhani Kuivila kertoi, että "koulun puolesta on taisteltu, mutta se ei riittänyt. Koulun puolesta on taisteltu aikaisemminkin 1970-luvulla. Silloin koulua ei lakkautettu. Nyt keinot loppuivat kesken." (5)

Peruskoulu ja yhdistämiskaavailut

Kari Torppa kirjoittaa Toijanniemen koulun historiikissa vuonna 1977: "Koulun oppilasmäärä on nykyisin vain pieni osa siitä mitä se on ollut sen parhaina päivinä, jolloin Raamatusta tuli oppilaita 'tien täydeltä'. Ellei oppilasminimejä olisi entisestään alennettu useita kertoja olisi koulu jouduttu lakkauttamaan. Lapua siirtyi peruskoulujärjestelmään 1974, sitä edelsi koulusuunnittelutyö. Koulusuunnittelutoimikunta esitti, annettujen ohjeiden mukaan, että koulut olisivat kolmiopettajaisia. Tällöin yhdellä opettajalla olisi vain kaksi luokkaa opetettavanaan. Valtioneuvosto alensi oppilasminimin kuuteentoista, mikä merkitsi pienkouluaatteen heräämistä. Tämä vaikutti Lapuan koulusuunnitteluun niin, että koulujen lakkauttamisia ei suoritettu. Tämä oli Toijanniemen koulun johtokunnalle suuri helpotus, sillä se oli toiminut innokkaasti koulun säilyttämisen puolesta." - Kari Torppa (1) Tämä on hyvin pelkistetysti ja fiksusti sanottu tuosta ajasta, mutta kaiken kaikkiaan peruskoulun valmistelu ja valmistelun tuloksena muotoutunut lapualainen suunnitelma merkitsi varsinkin Hellanmaan seudulle epävarmuuden aikoja ja monenlaisia ristiriitojakin, kun ei oikein tahdottu pysyä valmisteluvaiheessa ajan tasalla.

Niinpä esille tulleet kaavailut olivatkin monille melkoinen tyrmistys. Keskustelua käytiin "pinnan alla" kiivaasti ja pidettiin monia neuvotteluja. Asia ei kuitenkaan näyttänyt etenevän toivotulla tavalla.

Niihin aikoihin, kun vanhasta kansakoulumuodosta peruskouluun siirtyminen ja sopeutuminen alkoi olla ajankohtaista, eli 1960 ja 1970-lukujen taitteessa, näyttivät Hellanmaan seudun koulujen oppilasmäärät uhkaavasti laskusuuntaa. Niinpä elokuussa (18.8.) vuonna 1970 Hellanmaan, Alahellan ja Toijanniemen koulujen johtokunnat olivat koolla keskustelemassa koulupiirien mahdollisesta yhdistämisestä. Kauppalan päättäjien taholla yhdistämishankkeille antoi pontta peruskoulua varten laadittu suunnitelma. Sen mukaan Hellanmaan suunnassa olisi peruskouluun syksyllä 1974 siirryttäessä toiminnassa ainoastaan yksi 1-6 luokat käsittävä peruskoulun ala-asteen koulu. Täksi kouluksi kaavailtiin Hellanmaan koulua. Eräänä vaihtoehtona kansakoululautakunta esitti Hellanmaan ja Alahellan koulujen yhdistämistä. Ei siis ihme, että kouluasia oli pitkään kuumin ja keskustelua herättävin asia koko Hellanmaan alueella.

"Hellanmaan koulun johtokunta kokouksessaan 18.3.1971 edellytti Hellanmaan koulun jatkumista ilman vaihtoehtoja entisellään, koska koulun oppilasmäärä oli riittävä kahden opettajan palkkaukseen." - Heikki Hantula (2)

Keskustelun aallot nousivat näkyviin myös julkisuudessa ja etenkin kriittisimpään kulminaatioon joutuneet Toijanniemen koulupiiriläiset asettuivat taisteluasemiin koulunsa puolesta. Näitä tuntoja kuvaavat vuonna 1973 julkaistut lukijain osaston kirjoituksetkin. Lapuan Sanomissa julkaistussa tekstissä sanotaan mm. näin: "Me täällä Ylihellassa olemme hämmentyneinä todenneet, mikä kohtalo valmistuneessa koulu-uudistussuunnitelmassa on aivan äänettömästi langennut koulumme kohtaloksi."

Kirjoituksessa tuodaan selkeästi ongelma kaiken kansan tietoisuuteen: "Koulu-uudistussuunnitelman julkistamistilaisuudessa Alahellan ja Hellanmaan koulujen edustajat puolustivat koulujensa elinmahdollisuuksia vedoten niihin lisäoppilasmääriin, joita he saavat täältä, kun Toijanniemen koulupiirit hajotetaan. Samoihin perusteisiin on myöskin vedottu, kun osa lapsistamme käytettäisiin Poutun koulun tukemiseen."

"Jokin meille käsittämätön mahti painaa päälle, että koulumme on kuoltava ja nimenomaan nyt, kun se juuri on saatu rakennukseltaan kuntoon ja sen henkinen toiminta on lähtenyt jälleen lupaavasti orastamaan. Toivoa on meille antanut tässä äänettömyydessä se, että johtokuntaamme on yhä vilkkaammin alettu ottaa yhteyttä eri puolilta Lapuaa ja luvattu asettua tukemaan Toijanniemen koulun toiminnan jatkamista, koska sillä kerran on olemassa siihen samat lailliset edellytykset kuin muillakin.

Suunnitteluelinten taholta ei kouluumme, ei johtokuntaan eikä koulupiiriläisiin ole otettu mitään yhteyttä, eikä meidän mielipidettämme kysytty." (3)

Toinen kirjoittaja on ottanut yhtä selkeästi kantaa sanomalla: "Alueella toimii nykyään kolme koulua, jotka kaikki voisivat nykyisen lain, sekä oppilasennusteiden mukaan toimia seuraavalle vuosikymmenelle saakka. - Suunnitelmassa on kuitenkin päätetty lakkauttaa Toijanniemen koulu välittömästi ensi keväänä, sekä Alahellan koulu kolmen vuoden kuluttua. - Juuri nämä kaksi parhainta, niin sisä- kuin ulkotilatkin käsittävää koulua. Ja vastaavasti on ryhdyttävä rakentamaan laajennusta Keskihellan jo muutenkin ahtaalle, edellisiä noin puolta pienemmälle tontilla. Ennenkuin Keskihellassa ovat Alahellan ja Ylihellan tiloja vastaavat luokat ja urheilukentät niin toimenpide lienee kalliin operaation takana. Jo suunnitelman taloudellisuus tuntuu mielettömältä.

Jos nyt lakkautetaan Ylihellasta Toijanniemen koulu, jolloin kaksi kolmannesta oppilaita siirtyy Poutun kouluun, niin se pudottaa Hellanmaan oppilaskiintiöitä siinä määrin, että se kyllä todella johtaa, tahdottiinpa tai ei, myös Alahellan koulun lakkauttamiseen, ja jäljelle jäisi vain yksi vaihtoehto ja yksi koulupiiri koko alueella.

Kuka voisi keksiä vielä henkisesti lamauttavamman suunnitelman Hellanmaan kohdalle?

Katsotaan toista vaihtoehtoa.

Jos Hellanmaan kohdalla joudutaan siihen, että siellä voi toimia nykyisen kolmen sijasta vain kaksi koulupiiriä, niin meneteltäköön seuraavasti:

Muodostetaan Alahellan koulupiiri, toimipaikkana Alahellan koulu.

Sekä Ylihellan koulupiiri, toimipaikkana Toijanniemen koulu."

"Tuntuu siltä, että kauppalan päättävät elimet eivät ole ehtineet riittävästi paneutua näihin asioihin. Ja kuinka näin ilmeisen virheelliselle suunnitelmalle voidaan saada Kouluhallituksen hyväksyminen? Siksi vankat perustelut tuota kaavailua vastaan on esitettävissä, että aikanaan eteen tulevia valitusmahdollisuuksia tuskin jätetään käyttämättä. Ja korkeissa oikeusinstansseissa ei enää pelata suhteilla, ei manipuloida, eikä riskeerata arvovaltakysymyksillä." (4)

"Huolimatta Hellanmaan alueen koulupiirien yhdistämishankkeista ja koulujen lopettamiskaavailuista alkoi peruskoulu-uudistuksen mukainen opetus syksyllä 1974 kolmessa entisessä koulussa, jokaisessa 1-6 luokkaisena", toteaa Heikki Hantula yksikantaisesti kirjoittamassaan koulun historiikissa. (5)