Myllykosken koulu lakkautettiin 1960-luvun lopulla

Opettaja Ilmi Myllykosken kirjoittaman Myllykosken kylän historiikin mukaan myllykoskelaisia kävi Hellanmaassa kansakoulua jo ainakin vuodesta 1902 alkaen. Kaikkiaan heitä ehti Hellanmaan koulua käydä yli 20 lasta. (1)

Ensimmäinen aloite oman koulun saamiseksi tehtiin vuoden 1914 paikkeilla. Ehdotus ei kuitenkaan saanut kuntakokouksen hyväksyntää. Aloite uusittiin parin vuoden kuluttua kylän silloisen kunnallismiehen J.H. Lammin toimesta ja esitys hyväksyttiin kuntakokouksessa.

Jo vuoden 1917 tammikuussa koulu päästiin aloittamaan vuokrahuoneissa. Tilat saatiin maanviljelijä Matti Myllykosken (kylän kesken Riihimäki) tilavasta yläkertahuoneesta. Luokkahuoneeseen voitiin sijoittaa 45 oppilasta. Lisäksi yläkerrassa oli kolmen huoneen käsittävä opettajan asunto. Ensimmäisenä opettajana toimi kuolemaansa asti Juho Korvola. Hän kuoli jo seuraavan vuoden tammikuussa. - Koulussa kävi myllykoskelaisten lasten lisäksi oppilaita myös Huhtalasta ja Hööpakasta, sekä osin myös Hellanmaan puolelta, Viemerön suunnalta ja Porolanmäeltä.

Koulun alkamisesta lähtien ajatus oman koulutalon saamisesta tietysti eli ja kehittyi. Tontiksi saatiin ostettua Iisakki Myllykoskelta vanhastaan Koivistoksi kutsuttu alue Vaasantien varresta. Koulutalon urakoi rakennusmestari Eeli Hakala ja talo valmistui vuonna 1920.

Koulun ensimmäisen johtokunnan puheenjohtajana oli J.H. Lammi ja muina jäseninä Matti Myllykoski, Iisakki Myllykoski, Jaakko Huhtala, Eerikki Hööpakka ja Jaakko Varesvuo.

Vuonna 1954 kirjoittamassaan historiikissa Ilmi Myllykoski toteaa, että oppilasmäärä koulussa on vaihdellut hyvinkin suuresti ollen enimmillään 52 yläkouluasteella lukuvuonna 1921 - 22 ja pienin syksystä 1930 lähtien.

Taitevaiheessa, jolloin koulu toimi vielä Myllykosken talon yläkerrassa ja muutti sitten uuteen taloon, oli opettajana aluksi Juho Korvola ja hänen kuolemansa jälkeen 1918 Vilho Hautanen, joka myöhemmässä vaiheessa jatkoi opiskeluaan ja valmistui papiksi toimien pitkään seurakuntavirassa Kauhavalla. Hautasen jälkeen tuli opettajaksi Erkki Talvela, jonka vaimo Sanni Talvela toimi tyttöjen käsityönopettajana. Myöhemmin opettajina toimivat Arvi Kangas, Anna Saastamoinen, Sylvi Havu, Kerttu Lampela (myöh.Rintamäki) ja sitten pidempään Saima Taittonen. Hänestä voidaan sanoa, että hänen virkakautensa on jäänyt historiaan aikana, jolloin opettaja vaikutti kylässä voimakkaasti ja näkyvästi. Saima Taittonen oli henkilö, joka halusi olla mukana kylän riennoissa ja jopa johtaa niitä. Erityisen merkittävää hänen työnsä oli lottatoiminnassa.

Saima Taittosen jälkeen, 1940-luvun alussa, tuli opettajaksi Hilkka Vase, jonka virkakausi kesti ainoastaan pari vuotta. Vuonna 1943 tuli opettajaksi kylän oma kasvatti, Myllykosken koulussa opiskelunsa aloittanut Ilmi Lammi (myöhemmin Myllykoski), jonka työkausi kesti koulun lakkauttamiseen saakka eli vuoteen 1969.

Ilmi Myllykosken pitkää työrupeamaa oman kotikylänsä koululla on muistellut hänen oppilaansa: "Minulle opettaja oli vakuuttava, oikeudenmukainen, vaativa, kaikkensa yrittävä, selkeä opetuksessaan ja henkilö, joka vei aloittamansa loppuun saakka. Harvoin olemme ehkä tulleet ajatelleeksi, miten vaativa opettajamme työvuosi oli. Koko kouluyhteisö oli vastuulla, kaikki kouluikäiset ikäluokat. Päivittäiset tunnit veivät paljon energiaa koulutuntien jälkeisine tehtävien korjailuineen ja arvosteluineen. Mutta paljon vei voimia myös oppilasjoukon suuret tasoerot. Oli eteviä mallioppilaita, mutta myös rauhattomia ja sellaisia, jotka nykyisten testausten mukaan olisivat tarvinneet monenlaista tuki- ja erityisopetusta. Tuo monivivahteinen joukko silmien edessä, kädestä pitäen opetettavana, päivästä päivään, viikosta viikkoon. Se vaati herpautumatonta huomiokykyä. Supistetun koulun opettajan täytyi olla monitaituri, ja kun lisäksi opetusvälineistö oli niukka ja alkeellinen. Voi sanoa, että liitutaulun lisäksi kuvasto ja karttavalikoima olivat ne, joiden avulla sai jo paljon aikaan. Muutoin materiaalin täytyi hyvin pitkälle tulla opettajasta itsestään sanoina, mielikuvina, käden taitoina. Rohkenisiko kuitenkin todeta, että tuo aika synnytti itsenäisesti ajattelevia ihmisiä, joissa sopivalla tavalla oli nivoutunut yhteen tunne ja äly." (2)

Myllykosken kansakoulun historia jäi myös lyhyehköksi. Oman mielenkiintoisen piirteensä sille antaa se, että aloitteentekijänä ja määrätietoisena kouluhankkeen ajajana oli jo alussa kerrottu talollinen J.H. Lammi ja koulun toiminnan päättyessä oli koulun opettajana hänen tyttärensä em. Ilmi Myllykoski, joka sai tehdä suurimman osan elämäntyöstään kotikylänsä koululla.

Tyttöjen käsityönopettajana Myllykosken koulussa on koulun alkuaikoina toiminut em. naisopettajien lisäksi mm. Martta Lahti. Poikien käsityönopettajina ovat toimineet Jaakko Juutila, Väinö Lampela, Eino Havelin ja Vilho Rajamäki.

Lakkautetun koulun kiinteistö myytiin huutokaupalla. Sen ostivat alunpitäen Armi ja Arvi Tienhaara. Nykyinen omistaja on Matti Hill, joka on remontoinut koulutalon tilavaksi ja viihtyisäksi perheasunnoksi.